Ukonsienet – Macrolepiota

Sekä ukonsienet että akansienet (Chlorophyllum) ovat suurikokoisia ja täysikasvuisina leveälakkisia sieniä. Lakki on suomupintainen, suomut voivat olla törröttäviä tai enemmän pinnanmyötäisiä, eivät kuitenkaan aivan helposti varisevia. Heltat ovat vaaleat ja irtotyviset ja itiöpöly on valkoista. Jalassa on selvä rengas, jonka alapinnalla voi olla samanlaisia suomuja kuin lakissa.

Suomesta tunnetaan kolme ukonsienilajia. Näistä ainoastaan itse ukonsieni (Macrolepiota procera) on yleisenpuoleinen. Suippu-ukonsieni (Macrolepiota mastoidea) ja tarhaukonsieni (Macrolepiota excoriata) ovat harvinaisia ja kumpikin on arvioitu uhanalaiseksi (VU). Näistäkin lajeista kaivataan havaintoja. Sekä suippu- että tarhaukonsienestä on syytä kerätä näyte, mikäli kyseessä ei ole ennestään tunnettu kasvupaikka. Näytteen avulla havainto voidaan varmistaa. Lajien erottaminen toisistaan on hankalampaa kuin mitä yksittäiset mallikuvat antavat ymmärtää.

ukonsieni  Macrolepiota procera

KUVA 1. Ukonsieniä (Macrolepiota procera), näiden itiöemien lakeissa valkoista on paljon. Vertaa etsintäkuulutuksen kuvaan. Kuva: Jukka Vauras 12786F.[

UKONSIENI on suurikokoinen, korkeajalkainen ja täysikasvuisena leveälakkinen. Jalka kasvaa pituutta ensin ja nuorena itiöemä on pampulapäisen rumpukapulan mallinen, sitten lakki avautuu laakeaksi, jopa n. 30 cm leveäksi. Lakin pinnalla on suurehkoja, tummanruskeita suomuja, lähempänä lakin reunaa tummia suomuja on vähemmän. Lakin pohjaväri on yleensä vaalean ruskehtava, mutta toisinaan lähes valkoinen. Heltat ovat hyvin vaaleat ja irtotyviset.

Jalassa ukonsienellä on leveä ja paksu, lähes irrallinen rengas. Rengas voi näyttää selvästi kaksinkertaiselta ja renkaan alapinta voi olla tummasuomuinen. Jalka on renkaan alapuolelta ruskean-valkoisen kirjava ja näyttää poikkiraitaiselta. Ukonsienen malto ei punerru.

Ukonsieni kasvaa ruohoisilla paikoilla: valoisissa metsänreunoissa ja aukeilla, pientareilla, myös puutarhoissa ja puistonurmikoilla, ravinteisella maalla.

suippu-ukonsieni  Macrolepiota mastoidea

KUVA 2. Suippu-ukonsieniä (Macrolepiota mastoidea). Kuva: Jukka Vauras.

SUIPPU-UKONSIENI on ukonsientä hieman pienempi. Tyypillisesti lakissa on selvä keskuskohouma. Lakin suomuinen pinta on vaaleanruskea, vaaleampi kuin ukonsienellä. Etenkin lakin reunoilta näkyy suomujen alla oleva lähes valkoinen kerros. Heltat ovat valkoiset–vaaleankellertävät ja irtotyviset. Jalassa on selvä rengas, joka sijaitsee yleensä alempana kuin ukonsienen rengas. Jalka on vaalea, se ei ole aivan sileä, muttei myöskään selvästi poikkiraitainen. Malto on valkoista eikä punerru.

Suippu-ukonsienestä on vain muutama tieto aivan lounaisimmasta Suomesta. Se kasvaa runsasravinteisella maalla, keräyksiä on sekä metsästä että niityiltä.

tarha-ukonsieni  Macrolepiota excoriata

KUVA 3. Lähes valkoisia tarha-ukonsieniä (Macrolepiota excoriata). Suomut ovat hyvin vaaleita, mutta ne voivat olla tummempia. Kuva: Jukka Vauras 9535F.

TARHAUKONSIENEN lakki on yleensä vaalea, ainoastaan lakin keskusta on tummempi. Lakki on pienisuomuinen ja suomut ovat usein melko vaaleita. Lakki voi kuitenkin olla ruskeasuomuinen, tällainen tarha-ukonsieni muistuttaa paljon suippu-ukonsientä. Lakissa ei ole kovin selvää nipukkamaista keskuskohoumaa. Rengas on selvä. Lakki alkaa oieta ennen kuin jalka on kasvanut täyteen pituuteensa, jolloin rengas jää tyypillisesti jalkaan kiinni melko alas kuten suippu-ukonsienellä. Malto ei punerru leikkauspinnasta.

Tarhaukonsienestä löytöjä on hieman enemmän ja laji on tavattu Pohjois-Savosta asti. Valtaosa löydöistä on laidunmailta. Tarhaukonsientä pidetään taantuvana lajina, koska lajille sopivia niittyjä, ketoja ja laitumia on vähemmän kuin ennen.