Akansienet – Chlorophyllum

Akansienet ovat suurikokoisia, suomulakkisia ja renkaallisia sieniä. Vaikka akansienet ovat ukonsienten näköisiä, aivan läheistä sukua ukonsienille ne eivät ole. Nykyään akansienet ovat suvussa Chlorophyllum. Akansienilajien tieteellisissä nimissä on melko äskettäin tapahtunut muitakin muutoksia.

Suomesta tunnetaan kolme akansienilajia. Itse akansieni (Chlorophyllum olivieri) on tyypillisesti metsäsieni. Puistoakansieni (Chlorophyllum rachodes) kasvaa nurmikoilla, puutarhoissa ja kompostikasoissa. Tarha-akansientä (Chlorophyllum brunneum) on Suomesta toistaiseksi tavattu vain sisätiloista: kasvihuoneista ja kukkaruukuista.

akansieni  Chlorophyllum olivieri

KUVA 1. Tummalakkisia akansieniä (Chlorophyllum olivieri). Kuva: Jukka Vauras 7601F.
KUVA 2. Vaaleahkolakkisia akansieniä (Chlorophyllum olivieri). Kuva: Jukka Vauras 13053F.

AKANSIENI muistuttaa aika lailla ukonsientä. Akansieni on vähän pienempi eikä yhtä korkea. Lakki on kauttaaltaan, reunoja myöten vahvasuomuinen ja täten yleensä melko tasavärinen, ruskea–harmaanruskea. Rengas on suuri ja paksu ja näyttää yleensä selvästi kaksinkertaiselta. Renkaan alapinta on tumma. Akansienen jalka on yksivärinen, ei samalla tavalla kirjava kuin ukonsienellä. Akansienen malto punertuu leikkauspinnasta.

Akansieni kasvaa tyypillisesti metsässä, usein muurahaispesissä ja suurten kuusten alla, paksussa kuusenneulaskarikkeessa. Akansieni on yleinen ja sitä on tavattu Lappia myöten.

puistoakansieni  Chlorophyllum rachodes

KUVA 3. Puistoakansieniä (Chlorophyllum rachodes) puistonurmikolla. Kuva: Jukka Vauras 29330F.

PUISTOAKANSIENTÄ on aiemmin pidetty akansienen muotona, mutta on osoitettu, että kyseessä on toinen laji. Lakki on tummasuomuinen ja lakin keskusta hyvin suurisuomuinen. Reunoille päin tummat suomut pienenevät ja niitä on vähemmän, jolloin lakki on reunoilta yleensä selvästi vaaleampi. Lakki ei siis ole niin tasavärinen kuin akansienen lakki ja voi muistuttaa päältäpäin enemmän ukonsientä ja tarha-akansientä. Rengas on akansienen tapaan paksu ja kaksinkertainen. Akansienten tapaan jalka on sileä tai lähes sileä. Malto punertuu kuten akansienen malto.

Puistoakansieni kasvaa nurmikoilla, lehtikasoissa ja –komposteissa. Laji lienee ainakin Etelä-Suomessa yleinen, mutta tiedot levinneisyydestä ovat puutteellisia, koska lajia ei ole tavattu erottaa akansienestä.

tarha-akansieni  Chlorophyllum brunneum

KUVA 4. Tarha-akansieniä (Chlorophyllum brunneum) rivitalon erkkerin kasvihuoneessa.

TARHA-AKANSIENI on tyypillisesti roteva sieni. Se on pienempi ja matalampi kuin ukonsieni, mutta jalka on suhteellisen paksu. Lakki on ruskeasuomuinen, suomut voivat olla suuria ja lakin keskusta hyvin tumma. Lakin suomuisuus ja samalla väri kuitenkin vaihtelevat, etenkin reuna voi olla enimmälti valkoinen. Jalassa on suuri, selväolkainen tyvimukula.

Tarha-akansientä on toistaiseksi tavattu Suomesta vain sisätiloista: kasvihuoneista ja kukkaruukuista.