Akansienet – Chlorophyllum

Akansienet ovat suurikokoisia, suomulakkisia ja renkaallisia sieniä. Vaikka akansienet ovat ukonsienten näköisiä, aivan läheistä sukua ukonsienille ne eivät ole. Nykyään akansienet ovat suvussa Chlorophyllum. Akansienilajien tieteellisissä nimissä on tapahtunut äskettäin muitakin muutoksia.

Suomesta tunnetaan kolme akansienilajia. Itse akansieni (Chlorophyllum olivieri) on tyypillisesti metsäsieni. Puistoakansieni (Chlorophyllum rachodes) kasvaa nurmikoilla, puutarhoissa ja kompostikasoissa. Tarha-akansientä (Chlorophyllum brunneum) on Suomesta tavattu etupäässä sisätiloista: kasvihuoneista ja kukkaruukuista, mutta se on löydetty myös puutarhakompostista.

akansieni  Chlorophyllum olivieri

AKANSIENI muistuttaa aika lailla ukonsientä. Akansieni on vähän pienempi eikä yhtä korkea. Lakki on kauttaaltaan, reunoja myöten vahvasuomuinen ja täten yleensä melko tasavärinen, ruskea–harmaanruskea. Rengas on suuri ja paksu ja näyttää yleensä selvästi kaksinkertaiselta. Renkaan alapinta on tumma. Akansienen jalka on yksivärinen, ei samalla tavalla kirjava kuin ukonsienellä. Akansienen malto punertuu leikkauspinnasta.

Akansieni kasvaa tyypillisesti metsässä, usein muurahaispesissä ja suurten kuusten alla, paksussa kuusenneulaskarikkeessa. Akansieni on yleinen ja sitä on tavattu Lappia myöten.

puistoakansieni  Chlorophyllum rachodes

PUISTOAKANSIENTÄ on aiemmin pidetty akansienen muotona, mutta on osoitettu, että kyseessä on toinen laji. Lakki on tummasuomuinen ja lakin keskusta hyvin suurisuomuinen. Reunoille päin tummat suomut pienenevät ja niitä on vähemmän, jolloin lakki on reunoilta yleensä selvästi vaaleampi. Lakki ei siis ole niin tasavärinen kuin akansienen lakki ja voi muistuttaa päältäpäin enemmän ukonsientä ja tarha-akansientä. Rengas on akansienen tapaan paksu ja näyttää kaksinkertaiselta. Akansienten tapaan jalka on sileä tai lähes sileä. Malto punertuu kuten akansienen malto.

Puistoakansieni kasvaa nurmikoilla, lehtikasoissa ja –komposteissa. Laji lienee ainakin Etelä-Suomessa yleinen, mutta tiedot levinneisyydestä ovat puutteellisia, koska lajia ei ole tavattu erottaa akansienestä.

tarha-akansieni  Chlorophyllum brunneum

TARHA-AKANSIENI on rotevahko, muttei erityisen isokokoinen sieni. Lakissa on tummanruskeita suomuja, jotka voivat olla suuria ja lakin keskusta hyvin tumma. Suomuisuus ja samalla väri vaihtelevat: nuori sieni on tumma, mutta täysikasvuisen itiöemän lakin reuna on enimmälti valkoinen. Jalka on sileä. Rengas on melko ohut eikä näytä kaksinkertaiselta.

Jalassa on tyypillisesti suuri, selväolkainen tyvimukula. Leikkauspinnan malto muuttuu paikoin ensin porkkanan väriseksi, sitten tummanpunaiseksi.

Tarha-akansieni kasvaa Suomessa tyypillisesti sisätiloissa: kasvihuoneissa ja suurissa kukkaruukuissa. Se on vastikään löytynyt Suomesta puutarhakompostista. Ruotsissa laji kasvaa myös rehevissä lehdoissa.

Tarha-akansientä ei ole helppo erottaa puistoakansienestä ja varmistus vaatii mikroskopoinnin. Tarha-akansieni on keskimäärin hieman pienempikokoinen kuin muut akansienilajit. Lakki ei ole yhtä paksusuomuinen kuin akansienen tai puistoakansienen lakki ja etenkin reunassa suomuisuus on hentoa. Tarha-akansienen jalassa on tyypillisesti selväolkainen tyvimukula, mutta kaikissa itiöemissä tyvimukulaa ei ole. Rengas on ohuempi kuin puistoakansienellä, mutta tämäkään ero ei aina ole selvä, koska akansienten rengas on usein enemmän tai vähemmän rispaantunut.