Mäntymetsien sienilajisto

Mäntyvaltaiset metsät kasvavat Suomessa pääsääntöisesti vähäravinteisilla, karuilla mailla. Tällaisilla mäntykankailla luonto näyttää ensisilmäyksellä aika yksipuoliselta, mutta sienilajisto on monipuolinen ja runsas. Mäntykankaat ovatkin tärkeitä apajia ruokasienestäjälle, mutta kohdalle voi osua sienilajeja, jotka ovat harvinaisia, jopa uhanalaisia.

Sienilajisto on omaleimainen kaikkein kuivimmissa, hiekkapohjaisissa männiköissä. Tällaisessa maastossa voi löytää lajeja, joita ei muualla kohtaa. Harvinaisia lajeja voi tavata etenkin paikoilta, joissa kasvaa myös iäkkäämpää puustoa. Kuivien hiekkakankaiden vanhoja metsiä on etenkin eteläisessä Suomessa hyvin vähän.

Mäntymetsä voi kasvaa myös ravinteisella, kalkkipitoisella maalla. Sienilajisto on hyvin omaleimainen. Kuivia ravinteisia männiköitä on Suomessa hyvin vähän, joten tällaista miljöötä vaativat sienilajit ovat erityisen harvinaisia ja osa lajeista uhanalaisia.

Etupäässä esittelemme laajalti ympäri Suomea kasvavia sienilajeja. Joukossa on sekä yleisenpuoleisia että harvinaisia lajeja ja joitakin ruokasieniä.

Muista ottaa sienihavainnosta valokuva kasvupaikalla ja liittää kuva mukaan havaintolomakkeelle. Näin asiantuntijat voivat varmistaa havainnon. Tieto varmistuksesta välittyy myös havainnoijalle.

Havaintoja toki toivotaan kaikista lajeista, ei ainoastaan tässä esiteltävistä sienistä!

Tutustu lajeihin!

1. TUPASKYNSIKKÄITÄ: tummatupaskynsikäs (Lyohyllum fumosum), tievatupaskynsikäs (L. shimeji).
2. VALMUSKALAJEJA: tuoksuvalmuska (Tricholoma matsutake), kaulusvalmuska (T. focale), jättivalmuska (T. colossus), juustovalmuska (T. roseoacerbum), sellerivalmuska (T. apium), helavalmuska (T. batschii), kampavalmuska (T. stans), pisamavalmuska (T. pessundatum), ruskovalmuska (T. albobrunneum).
3. HAPEROLAJEJA: hietahapero (Russula pallescens), ruusuhapero (R. roseipes), pippurihapero (R. badia), verihapero (R. sanguinea), kyynelhapero (R. sardonia).
4. RISAKASLAJEJA: seljarisakas (Inocybe sambucina), kehrääjänrisakas (I. caprimulgi), keijunrisakas (I. jacobi).
5. KUPUSIENILAJEJA: hernekuukunen (Pisolithus arhizus), dyynimukulakuukunen (Scleroderma septentrionale).
6. ORAKAS- JA KÄÄPÄLAJEJA: vuohenkääpä (Albatrellus subrubescens), sudenkääpä (Boletopsis grisea), sinijalkaorakas (Sarcodon scabrosus).

Kuva: Tapio Kekki