Mäntymetsien tupaskynsikkäät
Tupaskynsikkäät ovat isoina tai pieninä kimppuina tai lauttoina maasta kasvavia sieniä. Tässä esiteltävät tupaskynsikäslajit, tummatupaskynsikäs Lyophyllum fumosum ja tievatupaskynsikäs L. shimeji kasvavat mäntykankailla. Ne ovat erinomaisia, miedon makuisia ruokasieniä. Nämä lajit ja niiden ruokakäyttöä on esitelty Sienilehden numerossa 3/2018.
Muitakin tupaskynsikäslajeja Suomessa on, mutta niitä ei vielä kunnolla tunneta. Joukossa on nimettömiä lajeja. Muut tupaskynsikäslajit kasvavat rehevämmillä kasvupaikoilla. Hiekkapohjaisilta mäntykankailta ei muita lajeja tunneta. Käsitystä muiden lajien ruokasieniarvosta ei ole.
Tupaskynsikkäät eivät ole kantosieniä, ne eivät kasva puiden juurista tai juurenniskasta. Tupaskynsikkäiden heltat ovat tasatyvisiä ja lähes valkoisia. Itiöpöly on valkoista. Jalassa ei ole rengasta eikä muita suojusjätteitä. Malto tai heltat eivät vanhetessaan tummu tai mustu.
TUMMATUPASKYNSIKÄS kasvaa suurina tuppaina maasta. Yhdessä tuppaassa on lakkeja jopa useita kymmeniä. Lakit ovat harmaita–harmahtavanruskeita. Heltat ovat valkoiset ja tasatyviset. Itiöpöly on valkoista. Yksittäinen jalka on lähes valkoinen ja useimmiten melko hoikka. Jalat ovat yhteenkasvaneita niin, että koko tupas kasvaa yhdestä jalkaosasta. Kun itiöemä on nuori, jalkaosa on paksu ja jykevä. Kun lakit kasvavat isommiksi, yhteinen jalkaosa ei välttämättä enää yhtä selvästi erotu. Malto tai heltat eivät tummu eivätkä mustu. Maku on mieto.
Tummatupaskynsikäs kasvaa hiekkapohjaisissa männiköissä, mutta myös kalliomännikköjen laiteilla ja sekapuustoisissa kangasmetsissä. Kuivimmilla hiekkakankailla tummatupakynsikäs kasvaa usein hyvin jykeväjalkaisena, monikymmenlakkisena tuppaana, jossa yksittäiset lakit ovat pieniä ja jalat hoikkia. Rehevämmässä kangasmaastossa lakit kasvavat isommiksi. Tällä tietoa kyse on samasta lajista.
Hiekkakankailla kokenut sienestäjä oppii tunnistamaan tummatupaskynsikkään vaivatta, mutta vähemmän karuilla paikoilla saattaa kasvaa samannäköisiä, vielä nimettömiä tupaskynsikäslajeja. Tuhkatupaskynsikäs (Lyophyllum decastes) on yhtälailla suurina tuppaina kasvava laji. Se kasvaa nurmikoilla ja lehdoissa eli hyvin ravinteisilla paikoilla. Tuhkatupaskynsikkään lakit ovat tummanruskeita.
TIEVATUPASKYNSIKÄS kasvaa maasta tyypillisesti muutaman itiöemän kimppuina. Yksittäiset lakit jalkoineen ovat etenkin nuorina usein tanakan oloisia. Paksua yhteistä jalkaosaa ei ole, mutta tyypillisesti jalat ovat tyvistään hieman yhteenkasvaneita. Lakit ovat ruskeansävyisen harmaita ja hienosäikeisiä. Heltat ovat kellanvaaleita ja tasatyvisiä. Itiöpöly on valkoista. Jalka on aivan valkoinen eikä siinä ole rengasta tai muita suojusjätteitä. Malto tai heltat eivät tummu eivätkä mustu. Tuoksua ei ole. Maku on aivan mieto.
DNA-tutkimusten avulla on voitu osoittaa, että nämä hiekkakankaiden harmaat kynsikkäät, joilla on tapana kasvaa muutamien lakkien kimppuina ja pieninä ryhminä, ovat oma lajinsa. On tultu siihen tulokseen, että tievatupaskynsikäs on sama laji kuin hon-shimeji, Kaukoidässä ja etenkin Japanissa arvostettu ruokasieni.
Tievatupakynsikäs tyypillisesti pieninä kimppuina tai pieninä tiiviinä lauttoina. Tievatupaskynsikkään lakin pinta näyttää selvästi hieman säikeiseltä, tummatupaskynsikkään lakki on tasaisemman harmaa.
Tievatupaskynsikäs kasvaa ilmeisesti yksinomaan kuivissa ja hiekkapohjaisissa männiköissä, vähäravinteisilla mailla. Tyypillisiä seuralaislajeja ovat tällöin mm. puolukka, kanerva, poronjäkälät ja variksenmarja.
Tupaskynsikkäät ja etenkin tievatupaskynsikäs on syytä erottaa mäntykankaiden harmaalakkisista valmuskalajeista (Tricholoma), joilla heltat ovat yleensä selvästi kolotyvisiä. Kangaskärpässienen (Amanita porphyria) heltat ovat irtotyviset ja jalassa on rengas. Mustavahakkaan (Hygrophorus camarophyllus) heltat ovat paksut, harvassa ja johteiset. Isojuurekkaan (Clitocybula platyphylla) heltat ovat harvassa ja leveitä sekä selvästi kolotyviset. Jotkut rusokaslajit (Entoloma) muistuttavat tupaskynsikkäitä paljon. Rusokkailla heltat kuitenkin muuttuvat vanhemmiten punertaviksi ja itiöpöly on punertavaa, eikä kasvutapa ole tupastava. Lisäksi tievatupaskynsikästä muistuttavat muut mäntykankailla kasvavat kynsikäslajit, mutta näillä malto ja heltat mustuvat vanhemmiten.
Mika Toivonen & Tapio Kekki 24.8.2018