Mäntymetsien tupaskynsikkäät

Tupaskynsikkäät ovat isoina tai pieninä kimppuina tai lauttoina maasta kasvavia sieniä. Tässä esiteltävät tupaskynsikäslajit, tummatupaskynsikäs (Lyophyllum fumosum) ja tievatupaskynsikäs (L. shimeji) kasvavat mäntykankailla. Ne ovat erinomaisia, miedon makuisia ruokasieniä. Nämä tupaskynsikäslajit ja niiden ruokakäyttöä on esitelty myös Sienilehden numerossa 3/2018.

Muitakin tupaskynsikäslajeja Suomessa on, mutta ne kasvavat toisenlaisilla kasvupaikoilla. Käsitystä muiden lajien ruokasieniarvosta ei ole.

Mäntykankailla suurina, monikymmenlakkisina kimppuina kasvavan tummatupaskynsikkään kokenut sienestäjä oppii tunnistamaan vaivatta. Tievatupaskynsikkään tunnistaminen ei ole helppoa, koska se ei kasva suurina tuppaina. Tievatupaskynsikäs kasvaa ainoastaan hiekkapohjaisissa männiköissä, mutta hiekkamänniköissä kasvaa monia muitakin aika samannäköisiä, harmaa- tai ruskeanharmaalakkisia sienilajeja.

Tupaskynsikkäät eivät ole kantosieniä, ne eivät kasva puiden juurista tai juurenniskasta. Tupaskynsikkäiden heltat ovat tasatyvisiä ja lähes valkoisia. Itiöpöly on valkoista. Jalassa ei ole rengasta eikä muita suojusjätteitä. Malto tai heltat eivät vanhetessaan tummu tai mustu.

tummatupaskynsikäs  Lyophyllum fumosum

KUVA 1. Tummatupaskynsikkäitä (Lyophyllum fumosum). Seinäsammalikossa kuivahkolla, hiekkapohjaisella mäntykankaalla. Kuva: Tapio Kekki.
KUVA 2. Tummatupaskynsikkäitä (Lyophyllum fumosum), yhteinen jalkaosa on paksu ja jykevä. Hiekkapohjainen mäntykangas. Kuva: Tapio Kekki.

TUMMATUPASKYNSIKÄS kasvaa suurina tuppaina maasta. Yhdessä tuppaassa on lakkeja jopa useita kymmeniä. Lakit ovat harmaita–harmahtavanruskeita. Heltat ovat valkoiset ja tasatyviset. Itiöpöly on valkoista. Yksittäinen jalka on lähes valkoinen ja useimmiten melko hoikka. Jalat ovat yhteenkasvaneita niin, että koko tupas kasvaa yhdestä jalkaosasta. Kun itiöemä on nuori, jalkaosa on paksu ja jykevä. Kun lakit kasvavat isommiksi, yhteinen jalkaosa ei välttämättä enää yhtä selvästi erotu. Malto tai heltat eivät tummu eivätkä mustu. Maku on mieto.

Tummatupaskynsikäs kasvaa hiekkapohjaisissa männiköissä, mutta myös kalliomännikköjen laiteilla ja sekapuustoisissa kangasmetsissä. Kuivimmilla hiekkakankailla tummatupakynsikäs kasvaa usein jykeväjalkaisena, monikymmenlakkisena tuppaana, jossa yksittäiset lakit ovat pieniä ja jalat hoikkia. Rehevämmässä kangasmaastossa lakit kasvavat isommiksi. Tällä tietoa kyse on samasta lajista.

Nurmikoilla ja lehdoissa eli ravinteisilla paikoilla kasvaa tuhkatupaskynsikäs (Lyophyllum decastes) yhtälailla suurina tuppaina. Tuhkatupaskynsikkään lakit ovat tummanruskeita. Ravinteisilla paikoilla Suomessa kasvaa muitakin isoina tai pieninä tuppaina tai lauttoina kasvavia kynsikäslajeja.

tievatupaskynsikäs  Lyophyllum shimeji

KUVA 3. Tievatupaskynsikkäitä (Lyophyllum shimeji), itiöemät melko pitkäjalkaisia. Sammalpohjainen mäntykangas, jossa harvakseltaan puolukkaa. Kuva: Tapio Kekki 1663.
KUVA 4. Tievatupaskynsikkäitä (Lyophyllum shimeji), ruskeanharmaita itiöemiä. Kuiva hiekkapohjainen mäntykangas harjualueella. Kuva: Tapio Kekki 1689.
KUVA 5. Lähikuva tievatupaskynsikkäistä (Lyophyllum shimeji). Kuiva hiekkapohjainen mäntykangas. Kuva: JP Palohuhta.

TIEVATUPASKYNSIKÄS kasvaa maasta tyypillisesti muutaman itiöemän kimppuina. Yksittäiset lakit jalkoineen ovat etenkin nuorina usein tanakan oloisia. Paksua yhteistä jalkaosaa ei ole, mutta tyypillisesti jalat ovat tyvistään hieman yhteenkasvaneita. Lakit ovat ruskeansävyisen harmaita ja hienosäikeisiä. Heltat ovat kellanvaaleita ja tasatyvisiä. Itiöpöly on valkoista. Jalka on aivan valkoinen eikä siinä ole rengasta tai muita suojusjätteitä. Malto tai heltat eivät tummu eivätkä mustu. Tuoksua ei ole. Maku on aivan mieto.

DNA-tutkimusten avulla on voitu osoittaa, että nämä hiekkakankaiden harmaat kynsikkäät, joilla on tapana kasvaa muutamien lakkien kimppuina ja pieninä ryhminä, ovat oma lajinsa. On tultu siihen tulokseen, että tievatupaskynsikäs on sama laji kuin hon-shimeji, Kaukoidässä ja etenkin Japanissa arvostettu ruokasieni.

Tievatupakynsikäs on hyvin samanvärinen kuin tummatupaskynsikäs. Tummatupaskynsikäs kasvaa kuitenkin suurina monikymmenlakkisina tuppaina, tievatupakynsikäs tyypillisesti pieninä kimppuina tai pieninä tiiviinä lauttoina.

Tupaskynsikkäät ja etenkin tievatupaskynsikäs on syytä erottaa mäntykankaiden harmaalakkisista valmuskalajeista (Tricholoma), joilla heltat ovat yleensä selvästi kolotyvisiä. Kangaskärpässienen (Amanita porphyria) heltat ovat irtotyviset ja jalassa on rengas. Mustavahakkaan (Hygrophorus camarophyllus) heltat ovat paksut, harvassa ja johteiset. Isojuurekkaan (Clitocybula platyphylla) heltat ovat harvassa ja leveitä sekä selvästi kolotyviset. Jotkut rusokaslajit (Entoloma) muistuttavat tupaskynsikkäitä paljon. Rusokkailla heltat kuitenkin muuttuvat vanhemmiten punertaviksi ja itiöpöly on punertavaa, eikä kasvutapa ole tupastava. Lisäksi tievatupaskynsikästä muistuttavat muut mäntykankailla kasvavat kynsikäslajit, mutta näillä malto ja heltat mustuvat vanhemmiten.

Tievatupaskynsikäs kasvaa ilmeisesti yksinomaan kuivissa ja hiekkapohjaisissa männiköissä, vähäravinteisilla mailla. Tyypillisiä seuralaislajeja ovat tällöin mm. puolukka, kanerva, poronjäkälät ja variksenmarja.