Mäntymetsien valmuskalajeja

Valmuskat (suku Tricholoma) ovat vaaleaitiöisiä helttasieniä, joilla on kolotyviset heltat. Suurin osa valmuskalajeista on keskikokoisia tai suurikokoisia. Sienen tunnistaminen valmuskaksi ei aina helposti onnistu, sillä valmuskamaisia sieniä on muissakin sienisuvuissa. Suomesta tunnetaan reilut 40 valmuskalajia.

Pohjoismaiden valmuskalajistosta on ilmestynyt englanninkielinen kirja The Genus Tricholoma. Fungi of Northern Europe, volume 4. (kirj. Morten Christensen ja Jakob Heilman-Clausen). Kirjan on kustantanut Svampetryk, josta kirjan voi tilata.

Valmuskalajisto on erityisen monipuolinen kuivilla, hiekkapohjaisilla mäntykankailla. Suomen männiköissä kasvaa lähes parikymmentä valmuskalajia. Tässä esitellään yhdeksan hiekkamänniköiden valmuskalajia. Esiteltävistä valmuskalajeista ainoastaan männyntuoksuvalmuska on ruokasieni.

männyntuoksuvalmuska  Tricholoma matsutake

TUOKSUVALMUSKA on isokokoinen ja roteva valmuskalaji, täysikasvuisen lakin leveys on yli 10 cm. Lakin pinta on ruskea ja säteittäisesti suuriksi pinnamyötäisiksi suomuiksi halkeileva. Suomujen väleistä paljastuu valkoista maltoa. Heltat ovat vaaleat ja kolotyviset. Jalka on pitkältä matkalta ruskean ja valkoisen kirjava. Jalassa ylhäällä on selvä kaulusmainen rengas, joka peittää suojuksena nuoren sienen helttoja. Jo aivan nuoren sienen jalka on pitkä. Sieni on rakenteeltaan säikeisen sitkeä etenkin vanhemmiten. Tuoksu on omalaatuinen, makeahko. Maku on mieto.

Tunnusomaista tuoksuvalmuskalle on, että jalka on syvälle juurehtiva ja sieni lujasti kiinni maassa. Aika samannäköinen kaulusvalmuska päinvastoin irtoaa maasta hyvin helposti.

Tuoksuvalmuska on runsain hyvin kuivissa ja karuissa hiekkapohjaisissa männiköissä, joissa on myös vanhaa puustoa. Se kasvaa harvakseltaan myös kalliomänniköiden laiteilla. Sieni on harvinaisenpuoleinen.

kaulusvalmuska  Tricholoma focale

KAULUSVALMUSKA on isokokoinen ja roteva valmuskalaji. Täysikasvuisen lakin leveys on yli 10 cm. Lakin pinta on tummanruskea tai ruosteenruskea, joskus hieman vihertävän sävyinen, pitkittäisviiruinen. Lakki on vanhemmiten halkeileva, mutta vain hieman suomuinen. Heltat ovat vaaleat ja kolotyviset. Jalka on kirjava ja hahtuvainen–suomuinen, suomut ovat oranssinpunertavia. Ylhäällä jalassa on selvä kaulusmainen rengas, joka nuoressa sienessä peittää suojuksena heltat. Suojus peittää aluksi koko lakin ja sitä jää toisinaan lakin pinnalle valkeaksi reunavyöhykkeeksi (Kuva 3).

Kaulusvalmuska on värikkäämpi sieni kuin tuoksuvalmuska. Jalka ei ole juurehtiva ja kaulusvalmuska irtoaa maasta hyvin helposti.

Kaulusvalmuska on runsain kuivissa hiekkapohjaisissa männiköissä. Se kasvaa myös karkeampirakeisella ja ravinteisemmalla maalla. Se kasvaa usein metsän reunoilla ja ajourien penkoilla ja myös nuorissa metsissä, esimerkiksi metsittyvissä hiekkakuopissa. Laji on yleisempi kuin männyntuoksuvalmuska.

jättivalmuska  Tricholoma colossus

JÄTTIVALMUSKA on suurikokoinen ja erittäin jykevä punaruskealakkinen sieni. Lakin leveys on jopa 20 cm. Lakki voi olla hieman härmeinen. Lakin pinta ei halkeile, mutta aivan lakin reunoilla voi olla näkyvillä valkoista pohjaväriä ja uurteisuutta. Heltat ovat kolotyviset ja vaaleat. Heltan terä on ruskea ja tästä syystä heltat etenkin vanhemmiten näyttävät ruskehtavilta. Jalka on lyhyt ja paksu, mutta syvään juurehtiva, joten sienestä on usein ainoastaan lakki näkyvillä maan pinnalla. Jalka on yleensä tyvestä vähän pulleampi. Nuoren lakin helttoja peittää ohut suojus, joka jää jalkaan epäselväksi rengasvyöhykkeeksi. Maku on mieto.

Jättivalmuska on rotevampi ja lyhytjalkaisempi kuin muut ruskeat valmuskalajit. Eniten samannäköinen on helavalmuska, joka on kuitenkin hennompi ja hyvin karvaan makuinen. On rotevia seitikkilajeja, jotka voivat olla hieman jättivalmuskan näköisiä, mutta niillä ei ole jalassa rengasta ja niiden itiöpöly on ruskeaa.

Jättivalmuska on harvinainen ja paikallansa aina niukka karujen hiekkamännikköjen sieni.

juustovalmuska  Tricholoma roseoacerbum

Juustovalmuska on keskikokoinen, tanakka valmuska. Täysikasvuisen lakin leveys on tavallisesti hieman alle 10 cm. Lakki on epätasaisen vaaleanpunertava, reunoiltaan sisäänkiertynyt, lakin reuna on valkoinen. Heltat ovat tiheässä, kolotyviset, kermanvaaleat. Jalka on paksu ja lyhyt ja aivan valkoinen. Jalka on juurehtiva, joten sienestä on usein ainoastaan lakki näkyvillä maan pinnalla. Lakki ei aina ole niin punertava kuin kuvassa, se on voi olla selvästi valkoisempi.

Juustovalmuska on hyvin harvinainen laji, joka Suomessa kasvaa kuivimmissa, karuissa hiekkamänniköissä.

sellerivalmuska  Tricholoma apium

SELLERIVALMUSKA on isohko, tanakka valmuskalaji. Täysikasvuisen lakin leveys on noin 10 cm. Lakin pinta on huopaisen oloinen, vanhemmiten ruutumaisesti halkeileva. Nuori lakki on vaaleankeltainen, reunoiltaan sisäänkiertynyt. Vanhemmiten lakki on epätasaisesti sieltä täältä ja etenkin keskeltä tummempi: sinapinkeltainen–kellanruskea. Heltat ovat selvästi syvään kolotyviset, valkoiset–kellertävät. Jalka on useimmiten melko lyhyt ja paksu, latvasta valkoinen, lähempää tyveä vähitellen hieman ruskettuva, pienisuomuinen. Haju on selvä, tunnusomainen, sitä kuvataan lipstikan, lihaliemen tai curryn hajuksi.

Sellerivalmuska on harvinainen hiekkapohjaisten männikköjen valmuskalaji.

Huopainen lakin pinta ja omalaatuinen tuoksu ovat sellerivalmuskalle tunnusomaisia ja laji on helppo tunnistaa. Mäntykankailla kasvaa monia valmuskalajeja, joiden lakissa on keltaista. Näillä lajeilla lakin pinta on kuitenkin melko sileä säikeinen ja heltat harmahtavan valkoiset, eikä samanlaista tuoksua ole.

helavalmuska  Tricholoma batschii

HELAVALMUSKA on isohko ja tanakka ruskealakkinen valmuska. Täysikasvuisen lakin leveys on noin 10 cm. Lakki on tiilenruskea–kastanjanruskea, melko tasaisen värinen, reunoiltaan hieman vaaleampi. Heltat ovat hyvin vaaleat ja kolotyviset. Jalka on yleensä tasapaksu tai vähän tyveen suippeneva. Jalan latva on selvärajaisesti valkoinen ja jalassa on epäselvä kalvomainen rengas. Sen alapuolelta jalka on punertavan ruskea. Sieni on todella karvas, pahan makuinen.

Mäntykankailla kasvaa useita ruskeita valmuskalajeja, joita ei ole helpo erottaa toisistaan. Myös ruskovalmuska (T. albobrunneum) on karvaan makuinen, mutta helavalmuskaa hennompi eikä jalan latvassa ole kovin selvästi rajautunutta vaaleaa vyöhykettä.

Helavalmuska kasvaa kuivissa männiköissä kalkkipitoisella maalla. Tällaisia ravinteisia männiköitä on Suomessa hyvin niukasti ja helavalmuska on arvioitu uhanalaiseksi. Sopivalla paikalla se voi kuitenkin olla runsas.

kampavalmuska  Tricholoma stans

KAMPAVALMUSKA on isohko ja tanakka ruskealakkinen valmuska. Täysikasvuisen lakin leveys on noin 10 cm. Lakki on hieman viiruisesti vaaleanpunertavanruskea–kastanjanruskea. Reunoiltaan lakki on hieman vaaleampi ja aivan lakin reuna on enemmän tai vähemmän selvästi lyhyelti kampauurteinen. Lakki on tasaisen kiiltävä tai sitten aivan pienisuomuinen, mutta kuitenkin melko sileän näköinen. Heltat ovat vaaleat ja kolotyviset, vanhemmiten hieman ruskeapilkkuiset. Jalka on yleensä tanakka ja tasapaksu. Jalka on latvasta vaalea ja tyveä kohti pienisuomuisen vaaleanruskea. Sieni on mieto ja jauhonmakuinen.

Mäntykankailla kasvaa useita ruskeita valmuskalajeja, joita ei ole helppo erottaa toisistaan. Eniten samannäköinen on pisamavalmuska (T. pessundatum), joka on myös mieto. Pisamanvalmuskan lakissa yleensä pieniä tummia täpliä eikä lakin reuna ole kampauurteinen.

Kampavalmuska kasvaa tyypillisesti hiekkapohjaisilla, karuilla mäntykankailla, mutta myös kalliomänniköissä.

pisamavalmuska  Tricholoma pessundatum

PISAMAVALMUSKA on isohko ja tanakka ruskealakkinen valmuska. Täysikasvuisen lakin leveys on noin 10 cm. Lakki on vaaleanpunertavanruskea–kastanjanruskea, keskeltä tummin ja reunoja kohti vaaleampi. Lakki on tasaisen kiiltävä tai sitten aivan pienisuomuinen mutta kuitenkin melko sileän näköinen. Lakissa on kehänä pieniä tummia täpliä, toisinaan täpliä on hyvin niukasti. Reunoiltaan lakki on hieman vaaleampi ja lakin reuna ei ole uurteinen. Heltat ovat vaaleat ja kolotyviset, vanhemmiten hieman ruskeapilkkuiset. Jalka on yleensä tanakka, usein latvasta levein. Jalka on vaalea ja tyveä kohti pienisuomuisen vaaleanruskea. Sieni on mieto ja jauhonmakuinen.

Mäntykankailla kasvaa useita ruskeita valmuskalajeja, joita ei ole helppo erottaa toisistaan. Eniten samannäköinen on kampavalmuska (T. stans), joka on myös mieto ja jauhonmakuinen. Kampavalmuskan lakin reuna on kampauurteinen eikä lakin pinnalla ole tummia täpliä.

Pisamavalmuska kasvaa hiekkapohjaisilla, karuilla mäntykankailla sekä kalliomänniköissä.

ruskovalmuska  Tricholoma albobrunneum

RUSKOVALMUSKA on keskikokoinen valmuskalaji. Täysikasvuisen lakin leveys on 5–10 cm. Lakki on ruskea, usein punertavanruskea, mutta voi olla vaaleampikin tai sitten violetinsävyisen ruskea. Lakki on säikeinen–suomuinen eikä siis näytä sileältä, suomut ovat kuitenkin aivan pieniä. Heltat ovat vaaleat, vanhemmiten ruskeapilkkuiset, kolotyviset. Jalka on tasapaksu eikä erityisen tanakka, latvasta yleensä vaalea, muuten ruskeasäikeinen ja -suomuinen. Lakissa on samaa väriä kuin lakissa. Maku on jossain määrin karvas, mukana on myös jauhon makua.

Mäntykankailla kasvaa useita ruskeita valmuskalajeja, joita ei ole helppo erottaa toisistaan. Ruskovalmuska on hieman pienikokoisempi kuin mäntykankaiden muut ruskeat valmuskalajit ja hieman karvas toisinkuin pisamavalmuska (T. pessundatum) ja kampavalmuska (T. stans), jotka ovat mietoja.

Ruskovalmuska kasvaa mäntykankailla mutta mielellään hieman ravinteisilla paikoilla, kuten tienvarsilla.