Etsintäkuulutamme kavala-, pantteri- ja valkokärpässienen!

Tänä syksynä Sieniatlas etsintäkuuluttaa kolme kärpässienilajia, joiden levinneisyydestä haluamme lisää tietoa. Kiinnostuksemme kohteena ovat levinneisyydeltään eteläinen kavalakärpässieni, Keski-Suomeen yltävä pantterikärpässieni ja Peräpohjolassakin tavattava valkokärpässieni. Onko näiden lajien levinneisyydessa tapahtumassa muutoksia? Esimerkiksi valkokärpässienestä pohjoisin havainto on Ylitorniolta, mutta kasvaako laji vieläkin pohjoisempana?

Ota sienestä valokuva kasvupaikalla ja ilmoitava havainto kuvan kanssa Sieniatlas-havaintolomakkeella, jotta asiantuntijat voivat varmistua havainnosta!

Kärpässienet on kiinnostava sieniryhmä ja lajien tunnistaminen on ruokasienestäjällekin tärkeää. Esittelemme sivustollamme Suomen kärpässienilajistoa. Opettele muitakin lajeja ja ilmoita havaintosi!

KAVALAKÄRPÄSSIENEN TUNTOMERKIT

Kavalakärpässieni Amanita phalloides on tappavan myrkyllinen, renkaallinen kärpässieni. Lakki on tyypillisimmillään oliivin- tai kellertävän vihreä, mutta se voi olla harmahtava. Myös valkoista kavalakärpässientä on löydetty Suomesta. Lakin päällä on joskus isohkoja irtonaisia suojusjätteitä. Lakki on useimmiten alle 10 cm leveä. Helttojen väri on valkoinen tai hieman vihertävä. Jalka on noin 10 cm pitkä, 1-2 cm paksu ja vaalea. Rengas on riippuva, usein hieman vihertävä. Renkaan alapuolella jalassa on siksak-kuviointia, joten jalka näyttää hieman valkoisen-vihertävänharmahtavan kirjavalta. Jalan tyvi on väljän tupen ympäröimä ja tupen sisäpinta on vihertävä. Sienen haju etenkin vanhemmiten on voimakkaan makea.

Kavalakärpässieni kasvaa eteläisessä Suomessa tammi-, pähkinä- ja lehmusvaltaisissa lehdoissa ja hakamailla. Miltei kaikki löydöt ovat Ahvenanmaalta, Lohjan ja Turun suunnalta. Uudeltamaalta on muutama yksittäinen löytö ja v. 2019 laji havaittiin ensimmäisen kerran Satakunnasta.

PANTTERIKÄRPÄSSIENEN TUNTOMERKIT

Pantterikärpässieni Amanita pantherina on myrkyllinen, renkaallinen kärpässieni. Lakin pinnalla on puhtaanvalkoisia, pieniä, täplämäisiä suojusjätteitä, jotka voivat irrota osittain tai kokonaan pois. Lakki on väriltään tumman- –vaaleanruskea ja leveydeltään noin 10 cm. Jalka on noin 10 cm pitkä ja yleensä paksuhko, valkoinen. Jalan tyvi on pullistunut ja suomukiehkurainen. Rengas on valkoinen ja sijaitsee usein aika alhaalla jalassa. Sienen hajun sanotaan muistuttavan raakaa perunaa.

Pantterikärpässienen tunnettu levinneisyys ulottuu Keski-Suomeen saakka. Pohjoisin havainto on Viitasaarelta. Sieni kasvaa lehdoissa, sekametsissä ja etenkin puistoissa, usein tammen kanssa.

VALKOKÄRPÄSSIENEN TUNTOMERKIT

Valkokärpässieni Amanita virosa on tappavan myrkyllinen, kokonaan lähes valkoinen kärpässieni. Lakin pinta on kuivana kiiltävä, kosteana tahmea. Suojusjätteitä voi roikkua lakin reunassa. Aluksi lakki on munamainen, ja avautuu kasvaessaan epäsäännöllisen kellomaiseksi, harvemmin kunnolla laakeaksi. Lakki on n. 5-10 cm leveä. Heltat ovat puhtaan valkoiset ja terästään hieman karvaisen näköiset. Jalka on usein yli 10 cm pitkä ja 1-2 cm paksu, hahtuvaisten vöiden kirjavoima. Jalan tyveä ympäröi väljä tuppi, joka sientä nostaessa voi jäädä sammalikkoon. Haju on etenkin vanhemmiten makeahko, epämiellyttävä.

Valkokärpässieni kasvaa tavallisimmin tuoreissa kuusikoissa, kuivina kesinä rahkasammalikoissa. Laji kasvaa myös lehdoissa. Etelässä se on yleinen ja suotuisina vuosina hyvin runsas, mutta harvinaistuu pohjoista kohti.

KIRJALLISUUS:

Salo P., Niemelä T. & Salo U. 2006. Suomen sieniopas. WSOY & Kasvimuseo, Porvoo, 512 s.

Kuvat: Jukka Vauras