Katsaus kirjallisuuteen – kärpässienet

Kirjallisuusviitteitä

Suomen yleisimmät kärpässienilajit on esitelty perusteellisesti ruokasieniin painottuvassa kirjallisuudessa. Yleisimpien lajien osalta uutta tutkimustietoa ei ole ilmaantunut.

Suomen renkaattomia kärpässieniä on pitkään tutkinut Paavo Höijer. Yhteistyössä Kare Liimataisen ja Tuula Niskasen kanssa suomalaisia keräyksiä tutkittu myös DNA-menetelmin. Pitkäaikainen perehtyminen sekä uusien menetelmien hyödyntäminen ovat merkittävästi lisänneet tietoa Suomen lajistosta. Viimeisimmässä artikkelissa (Höijer 2015) näitä tutkimustuloksia on jo voitu ottaa huomioon. Renkaattomista kärpässienistä kiinnostuneille artikkeli on erityisen tärkeä, koska se sisältää hyvän johdatuksen kärpässienten tutkimiseen.

Tuoreimmat monografiat eurooppalaisesta kärpässienilajistosta ovat ranskankielisiä, eivätkä nekään ole enää ajan tasalla. Perusteellisen ja ajan tasalla olevan johdatuksen renkaattomiin kärpässieniin sisältää Hanss & Moreau (2017), jossa on myös havainnollisia piirroskuvia. Tunturilajistosta on ilmestynyt hyvä artikkeli Svensk Mykologisk Tidskriftissä (Rune 2006).

Alla olevassa luettelossa on myös hieman vanhempia artikkeleita. Kun niihin perehtyy, on syytä aina pitää mielessä, että käsitykset lajeista ja nimistä ovat saattaneet aivan viime aikoinakin muuttua. Syynä on etenkin DNA-menetelmien tulo mukaan tutkimuksiin.

Käyttökelpoinen, jatkuvasti päivitettävä resurssi koko maailman kärpässienilajistoon on Rod Tullossin ylläpitämä Amanitaceae.org-sivusto.

Kirjallisuusviitteitä:

Consiglio, G., & M. Contu. 1999. — Amanita dryophila (Amanitaceae) spec. nov. and the species of the section Vaginatae with a semifriable universal veil and ellipsoid spores. Persoonia, 17 (2), p. 287-290.

Contu, M. 2003. — A revised key to Amanita, section Vaginatae (Fr.) Quél. in Europe. Field Mycol., 4, p. 128-136.

Fraiture, A. 2014. — Amanita simulans, a species little known in Belgium. Steerbeckia, 33, p. 3-8.

Höijer, P. 2015. — Kärpässienten renkaattomat lajit Suomessa. Sienilehti, 67(3), p. 67-71.

Larsson, E., G. Gulden, M. Jeppson & J. Vauras 2015. — Svampar i fjällen. Sveriges Mykologikt Tidskrift, 36(2), p. 2-54.

Rune, F. 2006. — Kamskivlingar (Amanita section Vaginatae) i subarktis och skandinaviska högfjäll. Sveriges Mykologikt Tidskrift, 36(2), p. 2-54.

Tulloss, R. E. 1993. — Amanita pachysperma, Amanita subvirginiana, and Amanita virginiana (Taxonomy and distribution) with notes on description of the lamella trama in Amanita. Mycotaxon, 49, p. 449-475.

Tulloss, R.E. 1994. — Type studies in Amanita section Vaginatae I : some taxa described in this century (studies 1-23) with notes on description of spore and refractive hyphae in Amanita. Myxotaxon, 52, p. 305-396.

Vizzini, A., M. Zotti, M. Traverso, E. Rrcole, P.-A. Moreau, G. Kibby, G. Consiglio, A.P. Cullington, J.-M. Moingeon & U. Peintner. 2016. — Variability, host range, delimitation and neotypification of Amanita simulans (Amanita section Vaginatae): collections associated with Helianthemum grasslands, and epitypification of A. lividopallescens. Phytotaxa, 280 (1), p. 1-22.

Mika Toivonen 5.8.2020. Last update: 5.8.2020