Hebeloma – sektio Sacchariolentia

sacchariolensischnostylum
nauseosum

Lajeja on tunnistettu Euroopasta 5, Suomesta kolme: simatympönen H. sacchariolens, sukkulatympönen H. ischnostylum ja palsamitympönen H. nauseosum. Lajit ovat rehevien ja etenkin multavien paikkojen sieniä.

Simatympönen on nimistä ainoa, jota on käytetty pitkään, joten kaikki vanhemmat herbaarionäytteet on nimetty ”simatympösiksi”. Herbaarionäytteiden revidointi mikroskoopin avulla on tarpeen.

Yhteisiä tuntomerkkejä:

  • Tunnistaminen tähän ryhmään on maastossa helppoa, kunhan hoksaa haistaa: kaikilla lajeilla on voimakkaan makea tuoksu.
  • Itiöt ovat karkeanystyisiä ja perispori on selvästi irtoava.
  • Keilokystidit eivät ole kovin huomiota herättäviä, ne ovat yleensä sormimaisia ja melko lyhyitä.

Palsamitympönen erottuu muista lajeista mikroskoopin avulla helposti, koska sen itiöt ovat selvästi suurempia. Sukkulatympösen ja simatympösen erottaminen toisistaan on hankalaa. Monografissa lajien erotusperusteena käytetään itiön Q-arvoa eli pituuden suhdetta leveyteen: sukkulatympösellä pitäisi olla hieman kapeamman sukkulanmalliset itiöt (Q > 1,8 μm). Peruste ei tahdo oikein toimia. Vaikuttaa siltä, että ryhmän lajeilla itiövaihtelua on paljon ja ehkä tästä syystä erottaminen on hankalaa.

simatympönen  H. sacchariolens

Simatympösen H. sacchariolens (artikkelikuva) lakki on kirjallisuuden mukaan tyypillisesti ruskea, etenkin keskeltä. Lajia on pidetty ryhmän yleisimpänä ja se pitänee paikkansa, mutta kokonaiskuva levinneisyydestä ja ekologiasta on hieman epäselvä. Tammen ja lehmuksen kanssa kasvavat hennot, ruskeat, makeantuoksuiset sienet nyt ainakin ovat simatympösiä.

sukkulatympönen  H. ischnostylum

KUVA 1. Sukkulatympösiä (Hebeloma ischnostylum).

Sukkulatympösestä H. ischnostylum on aivan muutama varmistettu tieto. Sienet ovat kirjallisuuden perusteella yleensä hentoja ja hyväkuntoisina hyvin vaaleita. Ikääntyessään lakit tummuvat, mikä vaikeuttaa tunnistamista ja erottamista simatympösestä.

Kirjallisuuden perusteella lajin tyypillinen kasvupaikka on pajuja tai haapaa kasvava kosteapohjainen painanne.

palsamitympönen  H. nauseosum

KUVA 2. Palsamitympösiä (Hebeloma nauseosum).

Palsamitympösestä H. nauseosum löytöjä on tiedossa kymmenkunta. Laji on keskimäärin isompi ja tanakampi kuin sima- ja sukkulatympönen. Kirjallisuuden mukaan laji kasvaa tyypillisesti pajujen kanssa. Suomesta on yksi löytö puistosta tammien alta, mutta enemmän keräyksiä on kosteapohjaisista painanteista, myös rannoilta.

Mika Toivonen 17.4.2020. Last update: 6.6.2020