Haapalahopuun sienilajisto

Metsähaapaa (Populus tremula) lahottaa monipuolinen sienilajisto. Eläviä puita lahottaa etenkin haavankääpä (Phellinus tremulae). Järeillä, jo hieman lahonneilla haapa­maapuilla kääpälajisto on paljon runsaampi ja monimuotoisempi. Elävät haavat ovat kuitenkin yhtälailla tärkeitä: ilman lahopuun jatkumoa siitä riippuvaista lajistoa voi uhata häviäminen.

Kääpien lisäksi haapaa lahottaa suuri joukko muita sieniä: orakkaita, orvakoita, helttasieniä, haarakkaita ja kotelosieniä. Nämä tunnetaan huonommin, joten lisätietoa lajeista ja niiden kasvu­olosuhteista tarvitaan. Kannustamme sieniharrastajia kiinnittämään huomiota erityisesti haapa­lahopuulla kasvaviin lajeihin.

Lahopuulla kasvavista lajien ekologian selvittämiseksi kasvualusta­tietojen kirjaaminen on hyvin tärkeää. Oletuksena näkyvissä olevien kenttien lisäksi lomakkelle tulisi valita seuraavat kentät (sinisella pohjalla olevan Valitse lisää kenttiä -rattaan takaa):

  • Kasvualusta (laji)
  • Kasvualustapuun lisätiedot

Kasvualustapuun lahoasteen voi arvioida myös, mutta se vaatii hieman opettelua.

Muista myös ottaa sienestä valokuva kasvupaikalla ja liittää kuva havainto­lomakkeelle. Näin asiantuntijat voivat varmistua havainnosta. Joidenkin lajien kohdalla tarvitaan näyte lajin määrittämiseksi tai määrityksen varmistamiseksi. Tämä on kerrottu lajin esittelytekstissä. Toki myös sienten kunto ja valokuvien laatu vaikuttavat siihen, pystyykö sienen tunnistamaan valokuvasta.

Seuraavassa esittelemme eri lajiryhmistä joitakin haapa­lahopuun lajeja. Havaintoja toki toivotaan kaikista lajeista, ei ainoastaan tässä esiteltävistä sienistä!

Haapalahopuulla kasvavia sienilajeja:

  1. ORAKKAITA: tupasorakas (Hericium cirrhatum), harjasorakas (Gloiodon strigosus), karhirypykkä (Mycoacia fuscoatra), hammaskurokka (Sistotrema raduloides), haaparaspi (Radulodon erikssonii).
  2. KÄÄPIÄ: kuorikääpä (Oxyporus corticola), mesipillikääpä (Antrodia mellita), poimukääpä (Antrodia pulvinascens).
  3. ORVAKOITA: keltahuovakat (suku Amaurudon), vanut (suku Byssocorticium), tuhkakahvikka (Tomentella cinerascens), piikkikahvikka (Tomentella crinalis).
  4. HELTTASIENIÄ: aarnihelokka (Pholiota squarrosoides), pörhösuomuhelokka (Pholiota squarrosa), jauhovinokas (Ossicaulis lachnopus), karvalahorusokas (Pluteus umbrosus).
  5. HAARAKKAITA: kruunuhaarakas (Artomyces pyxidatus), liekohaarakas (Lentaria afflata).
  6. KOTELOSIENIÄ: keltanastakka (Bisporella citrina), oliivinastakka (Chlorencoelia versiformis).

Kuva: Teppo Helo