Kääväkkään kerääminen ja kuivaaminen näytteeksi

Suurin osa kääväkkäistä (käävät ja orvakat) on puuaineksella kasvavia ja niiden keräys ja käsittely poikkeavat hieman helttasienistä. Maassa kasvavien lajien osalta voit aika pitkälle noudattaa helttasieniohjeita.

Kääväkkäistä osa on monivuotisia. Tällaisten kokonaisten itiöemien keräämistä pitäisi välttää. Kääpiä saa jokamiehenoikeudella kerätä puuta vahingoittamatta, mutta luonnonsuojelualueilta kääpien kerääminen on kielletty.

KERÄÄMINEN

  1. Suurista käävistä voit lohkaista vain palan, kunhan itiöemän kasvutapa ja muoto tulee selvästi esille. Pinnanmyötäisistä lajeista riittää samoin pala itiöemästä. Tärkeää on, että mukaan tulee sekä reunaa että keskiosaa.
  2. Lakillisista lajeista näytteeksi riittää yksikin itiöemä, kunhan se on täysikasvuinen. Jos laji on hyvin pieni tai ulkonäössä on vaihtelua, kerää useampia itiöemiä.
  3. Kun laji kasvaa kuolleessa puussa, lohkaise pala puuta mukaan.
  4. Näytteeksi kerättyjen joukossa tulee olla samoja itiöemiä kuin valokuvassa on.

KUIVAAMINEN

  1. Kuivaa sieni vasta sen jälkeen, kun olet tallentanut tiedot Sieniatlaslomakkeelle.
  2. Kirjoita pienelle lapulle kunkin sienen tunnistenumero ja aseta lappu keräyksen viereen kuivuriin.
  3. Kuivatus tehdään kuten helttasienillä, mahdollisimman nopeasti.

SÄILYTTÄMINEN JA LÄHETTÄMINEN

  1. Kääväkkäät ovat useimmiten helttasieniä kovempia ja siten helpompia käsitellä, eivätkä ne ole kuivanakaan hauraita. Jos näyte ei ole hauras, sen voi laittaa salpapussiin ilman pehmusteita tai alustoja.
  2. Pussin sisään tai päälle pitää liittää tunnistenumero. Vain yksi havainto (yksi näyte) yhteen pussiin.
  3. Kääväkäsnäytteiden mukana saattaa tulla hyönteisiä, jotka tuhoavat näytteen. Helpoin keino hyönteisten hävittämiseksi on laittaa kuivatut ja pussitetut näytteet pakastimeen pariksi viikoksi (-20°C). Kääväkäsnäytteet on syytä säilöä salpapusseissa (minigrip).