Punakärpässieni ja lähilajit – sektio Amanita

punakärpässieni A. muscaria
ruskokärpässieni A. regalis
pantterikärpässieni A. pantherina
narsissikärpässieni A. gemmata

Lajeja on Suomesta tunnistettu neljä. Yhteistä tuntomerkkejä ovat:

  • Lakin reuna ei ole uurteinen.
  • Ulkosuojuksesta jää lakin päälle useita valkoisia (ruskokärpässienellä kellertäviä) läiskiä. Läiskien määrä vaihtelee ja mm. sade voi huuhtoa ne pois.
  • Helttoja peittäneestä suojuksesta jää jalkaan rengas.
  • Jalassa on tyvipaksunnos, väljää irtonaista tuppea ei ole.
  • Itiöt ovat inamyloideja.

Rusokärpässieni ja sen lähilajit ovat aika samannäköisiä, vaikka kovin läheistä sukua ne eivät ole.

punakärpässieni  A. muscaria

KUVA 1. Punakärpässieniä A. muscaria, kirkkomaa, nurmikolla lähellä mäntyjä ja koivuja. Kuva: Jukka Vauras.

Punakärpässieni on yleensä hyvin helppo tunnistaa. Lakin läiskät ovat valkoisia, mutta läiskiä ei lakissa aina ole. Laji kasvaa ainakin koivun seurassa.

ruskokärpässieni  A. regalis

KUVA 2. Ruskokärpässieniä A. regalis, metsitetty pelto, istutuskuusikko. Kuva: Jukka Vauras.

Ruskokärpässieni on aivan punakärpässienen oloinen, mutta sen verran eri värinen, että tunnistaminen onnistuu useimmiten vaivatta. Lakki on ruskea ja lakin läiskät hieman kellertäviä. Laji kasvaa havupuuvaltaisilla paikoilla ainakin kuusen seurassa.

pantterikärpässieni  A. pantherina

KUVA 3. Pantterikärpässieniä A. pantherina, jalopuulehdossa. Kuva: Jarkko Korhonen.
KUVA 4. Pantterikärpässieniä A. pantherina, polun lähellä lehtomaisessa rinteessä, jossa kuusta, mäntyä, koivua ja tammea. Kuva: Jukka Vauras.

Pantterikärpässienen tunnistaminen ei ole ihan helppoa. Puhtaanvalkoiset suojusjäteläiskät ovat pieniä ja ne sijaitsevat tyypillisesti hieman kehämäisesti. Läiskiä on runsaasti, mutta ne ovat helposti varisevia. Rengas on jalassa usein melko alhaalla. Vertaa etenkin savukärpässieneen (sektio Validae).

narsissikärpässieni  A. gemmata

Narsissikärpässieni on hailakan keltalakkinen kärpässieni. Lakin päällä on läiskiä, joiden koko vaihtelee. Kunnollista rengasta ei ole. Eteläisestä Suomesta on tällä nimellä tallennettu jokunen näyte, mutta mitään tuoreita keräyksiä ei ole tiedossa. Lajin sanotaan kasvavan mäntyjen seurassa.

ARTIKKELIKUVA: Pantterikärpässieniä A. pantherina, puistonurmikolla lehmusten lähellä. Kuva: Petri Roponen.

Mika Toivonen 5.8.2020. Last update: 5.8.2020