Pikku-ukonsienet – 1

Tällä sivulla esitellään kolme meillä hyvin yleistä pikku-ukonsienilajia. Lajeja voi tavata lähes kaikkialla Suomessa. Muut pikku-ukonsienilajit ovat selvästi harvinaisempia.

vanu-ukonsieni  Lepiota magnispora

VANU-UKONSIENI on pikku-ukonsieneksi isokokoinen, lakki voi olla yli 5 cm leveä. Lakki on ruskeasuomuinen ja lakin keskusta on yleensä silmiinpistävän ruskea. Jalka on nöyhtäisen ja villaisen oloinen ja eikä ihan valkoinen. Jalassa on ruskeita suomuja ja jalan pohjaväri on kellertävä. Vanu-ukonsieni voi olla aikalailla villaukonsienen näköinen.

Vanu-ukonsieni on koko Suomessa yleinen ja kasvaa metsissä, metsänpohjan karikkeella. Lajia tapaa sekä havu- että lehtimetsissä.

villaukonsieni  Lepiota clypeolaria

VILLAUKONSIENI on pikku-ukonsieneksi isokokoinen, lakki voi olla yli 5 cm leveä. Villaukonsienen lakin suomuisuus on hailakanruskehtavaa, jopa lähes valkoista. Jalka on nöyhtäinen ja villaisen oloinen, villaisuus on valkoista ja jalan pohjavärikin on valkoinen.

Villaukonsieni on koko Suomessa yleinen ja kasvaa monenlaisissa metsissä, etenkin kuusivaltaisissa lehtometsissä ja lehtipuupusikoissa. Se voi olla aikalailla vanu-ukonsienen näköinen.

puistoukonsieni  Lepiota cristata

PUISTOUKONSIENI on pienehkö tai keskikokoinen, suhteellisen leveälakkinen pikku-ukonsieni. Aivan lakin keskusta on tummaruskeasuomuinen, reunoille päin suomuja on vähemmän ja ne ovat vaaleampia. Suomut eivät ole ulkonevia, vaan laattamaisia. Lakin pohjaväri ja pääväri lähempänä reunoja on aivan valkoinen. Jalka on melko sileä ja siinä on selvä rengas, joka kuitenkin helposti tippuu tai voi jäädä lakin reunaan. Haju on melko voimakas, samanlainen kuin kuukusilla tai tuhkeloilla. Samantyyppistä hajua (ns. cristata-tuoksua) on muillakin pikku-ukonsienillä.

Puistoukonsieni on yleinen ja kasvaa rehevillä paikoilla. Erityisen yleinen ja runsas se on kalkkipaikoilla, mutta se kasvaa myös esimerkiksi teiden varsilla.