Jauhikkaat – Melanophyllum

Jauhikkaat (Melanophyllum) ovat läheistä sukua pikku-ukonsienille, mutta erottuvat niistä ja muista lähisuvuista helposti, koska heltat ovat värikkäät. Sienet ovat pienikokoisia, ohutmaltoisia ja hentoja. Lakki ja jalka ovat jauheisia. Jauheisuus karisee helposti, minkä jälkeen lakki voi olla lähes sileä. Rengasta tai renkaan tapaista ei yleensä ole. Nuoren sienen helttoja peittää suojus, mutta se irtoaa tyypillisesti niin, että siitä jää suuria hötäleitä tai hampaita lakin reunoille.

Jauhikkaat ovat karikkeenlahottajia. Ne suosivat paikkoja, jossa kariketta on runsaasti ja kasvavat runsasravinteisilla paikoilla, mielellään kalkkipitoisella maalla.

Suomesta ja koko Euroopasta tunnetaan kaksi jauhikaslajia. Verihelttajauhikas on meillä luonnonpaikoilla harvinainen, sinihelttajauhikas tavattoman harvinainen.

Verihelttajauhikas  Melanophyllum haematospermum

KUVA 1. Verihelttajauhikkaita (Melanophyllum haematospermum). Rehevä, lehtipuuvaltainen, jyrkkä lehtorinne, jossa koivuja, pähkinäpensasta, haapaa, harmaaleppää, lehmusta ja kuusia (Viro). Kuva: Jukka Vauras 13030F.

VERIHELTTAJAUHIKAS on pienikokoinen sieni, lakki on yleensä alle 2 cm leveä. Lakki on päältä ruskea ja jauheinen–ryyninen. Lakin jauheisuus häviää kuitenkin nopeasti, jolloin lakki voi olla vaaleanruskea ja lähes sileä. Nuoria helttoja peittää suojus, joka lakin avauduttua jää roippeiksi lakin reunoille. Jalka on nuorena vaaleahkon ruskea ja jauheinen, mutta tummuu vanhemmiten ja jauheisuuskin voi häviätä. Heltat ovat voimakkaan tummanpunaisia.

Verihelttajauhikas kasvaa lehtipuuvaltaisssa lehdoissa ja mielellään kalkkipitoisella maalla. Lisäksi se voi kasvaa puutarhojen komposteissa ja kukkapenkeissä sekä kukkapurkeissa ja kasvihuoneissa. Löytöjä on niukasti, mutta laajalta alueelta. Laji on löydetty Kuusamosta asti.

Sinihelttajauhikas  Melanophyllum eyrei
[Kuva puuttuu.]

SINIHELTTAJAUHIKAS on hieman isokokoisempi, mutta kuitenkin pienehkö sieni. Lakki voi olla 4 cm leveä. Lakki on päältä likaisenvalkoinen tai vaaleanruskea ja selvästi jauheinen tai ryyninen. Vanhemmiten lakki muuttuu sileämmäksi. Lakin reunalla on usein roikkuvia suojusjätteitä kuten verihelttajauhikkaalla. Jalka on jauheinen ja suunnilleen lakin värinen. Heltat ovat omalaatuisen turkoosinväriset.

Sinihelttajauhikas tunnetaan Suomesta yhdestä paikasta, Halikosta Varsinais-Suomesta. Kasvupaikka on paksulti lehtikarikkeinen, multapohjainen kallionaluslehto lähellä merenrantaa.

Lähisukuja: