Haapalahopuun haarakkaita
Haarakkaiksi tai haarakasmaisiksi sieniksi kutsutaan lajeja, jotka muodostavat pensasmaisia itiöemiä. Haarojen ulkopinta on kokonaisuudessaan itiölavaa eli sienen itiöitä muodostavaa osaa. Kaikki kasvutavaltaan haaraiset lajit eivät ole toisilleen läheistä sukua.
Isokokoisista haarakkaista tässä esitellään kruunuhaarakas (Artomyces pyxidatus). Myös koralliorakas (Hericium coralloides) on isokoinen ja haarakasmainen. Katso koralliorakkaan tuntomerkit etsintäkuulutuksesta. Pienikokoisista haarakaslajeista liekohaarakas (Lentaria afflata) on helposti tunnistettava, tyypillisesti juuri haavalla kasvava laji.
K
Kruunuhaarakas kasvaa yleisenä lehdoissa ja lehtisekametsissä haapalahopuilla ja muilla lahoilla lehtipuilla. Kruunuhaarakas on haarojen kärkien ja maun perusteella helposti tunnistettava laji.
L
Liekohaarakas kasvaa lahoavilla haapamaapuilla etenkin vanhoissa metsissä. Vaikuttaa siltä, että se ei kasva kovin pohjoisessa, mutta tietoja tarvitaan lisää.
Tosiasiassa liekohaarakas ei kuulu sukuun Lentaria. Oikeat Lentariat ovat läheistä sukua keltahaarakkaille, liekohaarakas on läheistä sukua helttasienille.
Kotiranta, H., Saarenoksa, R., Kytövuori, I. 2009. Aphyllophoroid fungi of Finland. A check-list of ecology, distribution and threat categories. Norrlinia 19: 1-223.
Salo, P., Niemelä, T. & Salo, U. 2006. Suomen sieniopas.