Valko- ja kavalakärpässieni – sektio Phalloidae

• Lakin reuna ei ole uurteinen.
• Ulkosuojuksesta ei yleensä jää lakin pinnalle läiskiä, muutamia voi jäädä.
• Helttoja peittäneestä suojuksesta jää jalkaan ohut rengas.
• Jalassa tyvellä on väljä tuppi.
• Itiöt ovat amyloideja.

valkokärpässieni  A. virosa

Valkokärpässieni on kauttaaltaan lähes valkoinen sieni. Kellertävyyttä tai pientä punertuvuutta voi olla. Lakki on epäsäännöllisen muotoinen ja aika ohutmaltoinen, vanhemmiten roikkuva. Suojusjätteitä lajin päällä harvemmin on. Rengas on hauras. Jalka on renkaan alapuolelta suomuinen–hahtuvainen. Nuoret itiöemät eivät juuri tuoksu, vanhemmiten tuoksu on makeahko.

Valkokärpässieni kasvaa Suomessa etenkin havu- ja sekametsissä. Laji on hyvin yleinen, mutta harvinaistuu pohjoista kohti.

kavalakärpässieni  A. phalloides

Kavalakärpässieni on vaihtelevan värinen sieni. Lakki on säikeisen näköisesti hieman kirjava, yleensä kellertävän- tai tummanvihertävä, joukossa on harmaan ja ruskean sävyjä, reunoilta lakki on usein vaalein. Suojusjätteitä lajin päällä on harvemmin, jos on, niin yleensä yksi iso läiskä. Jalka on valkoinen, renkaan alapuolelta suomuinen–hahtuvainen. Sienen tuoksu on etenkin vanhemmiten hyvin voimakas, makea muttei erityisen miellyttävä.

Suomessa kavalakärpässieni kasvaa ainakin jalopuulehdoissa, muualla lajin on raportoitu kasvavan monen eri puulajin, myös havupuiden kanssa.

Kavalakärpässienestä tunnetaan valkoinen muoto (kuva 4). Ilmiö ei ylipäätänsä ole kärpässienten kohdalla hirveän harvinainen. Renkaattomissa kärpässienissä valkoisia lajeja on useita. Jos valkoisia kärpässieniä (muita kuin valkokärpässieniä) löytää, kannattaa kuitenkin katsella hieman ympärilleen ja selvittää, mitä muita kärpässieniä lähellä kasvaa.

ARTIKKELIKUVA: Kavalakärpässieniä A. phalloides, puistonurmikolla lehmusten lähellä. Kuva: Jukka Vauras.