Etsintäkuulutus – vuohenkääpä!

Tänä syksynä Sieniatlas etsintäkuuluttaa vuohenkäävän. Vuohenkääpä on lampaankäävän ja typäskäävän näköinen mäntykankailla kasvava laji. Vuohenkääpä tunnetaan huonosti, joten kaikki lisätieto lajista on tarpeen. Ilmoita havaintosi!

Ota sienestä valokuva kasvupaikalla ja ilmoita havainto kuvineen Sieniatlas-havaintolomakkeella, jotta asiantuntijat voivat varmistua havainnosta. Sieniä tulisi olla käännetty niin, että pillipinta ja jalan tyvikin erottuvat.

Vuohenkääpä kasvaa ainakin hiekkapohjaisilla mäntykankailla. Yleiskuvia kasvupaikasta voi myös tallentaa ja toivomme, että niitä kertyisi. Tällöin käsitys lajin kasvupaikoista täsmentyy.

Vuohenkääpä tunnetaan huonosti, mutta kuinka harvinaisesta lajista on kysymys? Havaintojen avulla toivomme saavamme vastauksia seuraaviin kysymyksiin.

• Onko vuohenkääpä mennyt niin sekaisin lampaankäävän ja typäskäävän kanssa, ettei havaintoja tästä syystä juuri ole?
• Onko hyviä vuohenkääpävuosia niin harvoin, että tästä syystä tietoa on niukasti?
• Onko vuohenkääpä kuitenkin melko paikoittainen ja tässä mielessä harvinaisenpuoleinen laji?

VUOHENKÄÄVÄN TUNTOMERKIT

Vuohenkääpä (Albatrellus subrubescens) on lampaankäävän näköinen, mutta hieman hennompi, ohutmaltoisempi ja värikkäämpi sieni. Ensin lakki on hyvin vaalea kuten lampaankäävällä, mutta se muuttuu värikkäämmäksi: hennon oranssinpunertavaksi, joskus aavistuksen violetinvivahteiseksi. Lopulta avoimella paikalla kasvavan sienen lakki voi olla ruskea. Lakki alkaa lampaankäävän tapaan pian suomuttua, jopa halkeilla. Jalka vaikuttaa tummuvan melko helposti. Aivan jalan tyvellä voi olla punaista väriä, joka typäskäävältä ja lampaankäävältä näyttää puuttuvan.

Vuohenkäävän pillipinnalla voi vauriokohdissa olla oranssia väriä. Malto voi leikkauspinnasta kellertyä lampaankäävän tapaan, mutta maastossa tämä ei aina ilmene selvästi. Pannulla vuohenkääpäpalaset kellertyvät lampaankäävän tavoin.

Vuohenkäävän mausta on ristiriitaista tietoa. Maku on ainakin toisinaan ollut mieto, mutta kirjallisuuden perusteella se voi olla karvas tai muuttua hitaasti karvaaksi. Lisätieto on tarpeen.

Vuohenkäävän, lampaankäävän ja typäskäävän tunnistaminen on ruokasienestäjällekin tärkeää. Lisäksi Suomessa kasvaa hyvin harvinainen karitsankääpä. Esittelemme sivustollamme nämäkin lajit.

KIRJALLISUUTTA:
Muuruvirta, P. & Toivonen, M. 2021. Vuohenkääpä — mäntykankaiden mysteeri. Sienilehti 73(2), 8–12.
Niemelä, T. 2016. Suomen käävät. Norrlinia 31: 1–432.

Artikkelikuva: Jukka Vauras 32733F.
Kuvat tekstissä: Petteri Muuruvirta.