{"id":803,"date":"2019-08-14T03:58:54","date_gmt":"2019-08-14T05:58:54","guid":{"rendered":"http:\/\/sieniatlas.fi\/?p=803"},"modified":"2021-07-30T11:33:46","modified_gmt":"2021-07-30T13:33:46","slug":"etsintakuulutus-koralliorakas","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/etsintakuulutus-koralliorakas\/","title":{"rendered":"Etsint\u00e4kuulutus &#8211; koralliorakas"},"content":{"rendered":"<p>Etsint\u00e4kuulutamme syksyisin esiintyv\u00e4n koralliorakkaan (<em>Hericium coralloides<\/em>). Ilmoita havaintosi, niin autat t\u00e4m\u00e4n lajin levinneisyyden selvitt\u00e4misess\u00e4!<\/p>\n<p>Ota koralliorakkaasta valokuva kasvupaikalla ja liit\u00e4 kuva sieniatlas-havaintolomakkeelle, jotta asiantuntijat voivat varmistua havainnosta. Ilmoita my\u00f6s puulaji tai ota sellainen kuva, jossa puuta n\u00e4kyy, jotta puulaji voidaan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 valokuvasta. Voit j\u00e4tt\u00e4\u00e4 sienen kasvamaan paikallensa. <\/p>\n<p>Mik\u00e4li samalla rungolla kasvaa muitakin sienilajeja, ota niist\u00e4kin valokuvia ja ilmoita havainnot. Kuvat ja havainnot my\u00f6s kuivuneista ylivuotisista iti\u00f6emist\u00e4 ovat t\u00e4rkeit\u00e4! Kirjoita lis\u00e4tietoihin: &#8221;Koralliorakasrunko&#8221;.<\/p>\n<p>KORALLIORAKKAAN TUNTOMERKIT:<\/p>\n<p>Koralliorakas on piikkihaarainen, usein kookas, miltei valkoinen orakas. Se kasvaa voimakkaasti haaroen ja haarojen alapinnoilla on orakkaille tunnusomaiset piikit, tehden sen ulkon\u00e4\u00f6lt\u00e4\u00e4n korallimaiseksi. Haarat l\u00e4htev\u00e4t yhdest\u00e4 paksusta tyvest\u00e4, mutta haarojen k\u00e4rjet ovat hentoja. Piikit ovat pitki\u00e4, kapeita ja ter\u00e4vi\u00e4. Nuorena iti\u00f6em\u00e4n v\u00e4ri on puhtaan valkoinen, mutta ik\u00e4\u00e4ntyess\u00e4\u00e4n muuttuu vaalean kellanruskeaksi. Iti\u00f6em\u00e4 voi kasvaa halkaisijaltaan 20-40 senttimetrin mittaiseksi ja painaa jopa kilon.<\/p>\n<p>Ekologia: Koralliorakas kasvaa lahopuulla. Iti\u00f6emi\u00e4 kasvaa syksyisin etenkin maapuihin, joita muut lahottajasienet, muun muassa taulak\u00e4\u00e4p\u00e4 tai pakurik\u00e4\u00e4p\u00e4, ovat ensin lahottaneet. Koralliorakas kasvaa etenkin koivulla, mutta my\u00f6s haavalla ja muilla lehtipuilla. Tyypillinen elinymp\u00e4rist\u00f6 on varttunut tuore tai lehtomainen mets\u00e4, jossa on runsaasti lahopuuta. Yksi rihmasto voi tuottaa iti\u00f6emi\u00e4 useiden vuosien ajan, mutta yksi iti\u00f6em\u00e4 on vain yhden kasvukauden paikallaan.<\/p>\n<p>Muuta: Koralliorakas kasvaa koko Suomessa harvalukuisena. Monessa Europan maassa koralliorakas on arvioitu uhanalaiseksi tai silm\u00e4ll\u00e4pidett\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/laji.fi\/vihko\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Havaintolomakkeelle. <\/a>Valitse Sieniatlaslomake tai testaa Mobiililomaketta!<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>L\u00e4hteet:<\/p>\n<p>Boddy, L., Crockatt, M.E. &amp; Ainsworth, A.M. 2011. Ecology of Hericium cirrhatum, H. coralloides and H. erinaceus in the UK. Fungal Ecology 4: 163-173. DOI: <a href=\"http:\/\/dx.doi.org\/10.1016\/j.funeco.2010.10.001\">10.1016\/j.funeco.2010.10.001.<\/a><\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/suomenluonto.fi\/uutiset\/viikon-laji-koralliorakas\/\">https:\/\/suomenluonto.fi\/uutiset\/viikon-laji-koralliorakas\/<\/a><\/p>\n<p>Salo, P., Niemel\u00e4, T. &amp; Salo, U. 2006.\u00a0Suomen sieniopas. Kasvimuseo, s. 61.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Etsint\u00e4kuulutamme syksyisin esiintyv\u00e4n koralliorakkaan (Hericium coralloides). Ilmoita havaintosi, niin autat t\u00e4m\u00e4n lajin levinneisyyden selvitt\u00e4misess\u00e4! Ota koralliorakkaasta valokuva kasvupaikalla ja liit\u00e4 <span class=\"more-text\">&hellip;<\/span><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":812,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/803"}],"collection":[{"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=803"}],"version-history":[{"count":14,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/803\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3818,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/803\/revisions\/3818"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/812"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=803"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=803"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=803"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}