{"id":2600,"date":"2020-08-05T11:00:56","date_gmt":"2020-08-05T13:00:56","guid":{"rendered":"http:\/\/sieniatlas.fi\/?p=2600"},"modified":"2021-04-19T10:27:53","modified_gmt":"2021-04-19T12:27:53","slug":"etsintakuulutus-kavala-pantteri-ja-valkokarpassienen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/etsintakuulutus-kavala-pantteri-ja-valkokarpassienen\/","title":{"rendered":"Etsint\u00e4kuulutamme kavala-, pantteri- ja valkok\u00e4rp\u00e4ssienen!"},"content":{"rendered":"

T\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 Sieniatlas etsint\u00e4kuuluttaa kolme k\u00e4rp\u00e4ssienilajia, joiden levinneisyydest\u00e4 haluamme lis\u00e4\u00e4 tietoa. Kiinnostuksemme kohteena ovat levinneisyydelt\u00e4\u00e4n etel\u00e4inen kavalak\u00e4rp\u00e4ssieni<\/strong>, Keski-Suomeen ylt\u00e4v\u00e4 pantterik\u00e4rp\u00e4ssieni<\/strong> ja Per\u00e4pohjolassakin tavattava valkok\u00e4rp\u00e4ssieni<\/strong>. Onko n\u00e4iden lajien levinneisyydessa tapahtumassa muutoksia? Esimerkiksi valkok\u00e4rp\u00e4ssienest\u00e4 pohjoisin havainto on Ylitorniolta, mutta kasvaako laji viel\u00e4kin pohjoisempana?<\/p>\n

Ota sienest\u00e4 valokuva kasvupaikalla ja ilmoitava havainto kuvan kanssa Sieniatlas-havaintolomakkeella<\/a>, jotta asiantuntijat voivat varmistua havainnosta!<\/p>\n

K\u00e4rp\u00e4ssienet on kiinnostava sieniryhm\u00e4 ja lajien tunnistaminen on ruokasienest\u00e4j\u00e4llekin t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Esittelemme sivustollamme Suomen k\u00e4rp\u00e4ssienilajistoa. <\/a>Opettele muitakin lajeja ja ilmoita havaintosi!<\/p>\n

KAVALAK\u00c4RP\u00c4SSIENEN TUNTOMERKIT<\/p>\n

Kavalak\u00e4rp\u00e4ssieni Amanita phalloides<\/em> on tappavan myrkyllinen, renkaallinen k\u00e4rp\u00e4ssieni. Lakki on tyypillisimmill\u00e4\u00e4n oliivin- tai kellert\u00e4v\u00e4n vihre\u00e4, mutta se voi olla harmahtava. My\u00f6s valkoista kavalak\u00e4rp\u00e4ssient\u00e4 on l\u00f6ydetty Suomesta. Lakin p\u00e4\u00e4ll\u00e4 on joskus isohkoja irtonaisia suojusj\u00e4tteit\u00e4. Lakki on useimmiten alle 10 cm leve\u00e4. Helttojen v\u00e4ri on valkoinen tai hieman vihert\u00e4v\u00e4. Jalka on noin 10 cm pitk\u00e4, 1-2 cm paksu ja vaalea. Rengas on riippuva, usein hieman vihert\u00e4v\u00e4. Renkaan alapuolella jalassa on siksak-kuviointia, joten jalka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hieman valkoisen-vihert\u00e4v\u00e4nharmahtavan kirjavalta. Jalan tyvi on v\u00e4lj\u00e4n tupen ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4 ja tupen sis\u00e4pinta on vihert\u00e4v\u00e4. Sienen haju etenkin vanhemmiten on voimakkaan makea.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kavalak\u00e4rp\u00e4ssieni kasvaa etel\u00e4isess\u00e4 Suomessa tammi-, p\u00e4hkin\u00e4- ja lehmusvaltaisissa lehdoissa ja hakamailla. Miltei kaikki l\u00f6yd\u00f6t ovat Ahvenanmaalta, Lohjan ja Turun suunnalta. Uudeltamaalta on muutama yksitt\u00e4inen l\u00f6yt\u00f6 ja v. 2019 laji havaittiin ensimm\u00e4isen kerran Satakunnasta.<\/p>\n

PANTTERIK\u00c4RP\u00c4SSIENEN TUNTOMERKIT<\/p>\n

Pantterik\u00e4rp\u00e4ssieni Amanita pantherina<\/em> on myrkyllinen, renkaallinen k\u00e4rp\u00e4ssieni. Lakin pinnalla on puhtaanvalkoisia, pieni\u00e4, t\u00e4pl\u00e4m\u00e4isi\u00e4 suojusj\u00e4tteit\u00e4, jotka voivat irrota osittain tai kokonaan pois. Lakki on v\u00e4rilt\u00e4\u00e4n tumman- –vaaleanruskea ja leveydelt\u00e4\u00e4n noin 10 cm. Jalka on noin 10 cm pitk\u00e4 ja yleens\u00e4 paksuhko, valkoinen. Jalan tyvi on pullistunut ja suomukiehkurainen. Rengas on valkoinen ja sijaitsee usein aika alhaalla jalassa. Sienen hajun sanotaan muistuttavan raakaa perunaa.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Pantterik\u00e4rp\u00e4ssienen tunnettu levinneisyys ulottuu Keski-Suomeen saakka. Pohjoisin havainto on Viitasaarelta. Sieni kasvaa lehdoissa, sekametsiss\u00e4 ja etenkin puistoissa, usein tammen kanssa.<\/p>\n

VALKOK\u00c4RP\u00c4SSIENEN TUNTOMERKIT<\/p>\n

Valkok\u00e4rp\u00e4ssieni Amanita virosa<\/em> on tappavan myrkyllinen, kokonaan l\u00e4hes valkoinen k\u00e4rp\u00e4ssieni. Lakin pinta on kuivana kiilt\u00e4v\u00e4, kosteana tahmea. Suojusj\u00e4tteit\u00e4 voi roikkua lakin reunassa. Aluksi lakki on munamainen, ja avautuu kasvaessaan ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisen kellomaiseksi, harvemmin kunnolla laakeaksi. Lakki on n. 5-10 cm leve\u00e4. Heltat ovat puhtaan valkoiset ja ter\u00e4st\u00e4\u00e4n hieman karvaisen n\u00e4k\u00f6iset. Jalka on usein yli 10 cm pitk\u00e4 ja 1-2 cm paksu, hahtuvaisten v\u00f6iden kirjavoima. Jalan tyve\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i v\u00e4lj\u00e4 tuppi, joka sient\u00e4 nostaessa voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 sammalikkoon. Haju on etenkin vanhemmiten makeahko, ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n\"\"\n

Valkok\u00e4rp\u00e4ssieni kasvaa tavallisimmin tuoreissa kuusikoissa, kuivina kesin\u00e4 rahkasammalikoissa. Laji kasvaa my\u00f6s lehdoissa. Etel\u00e4ss\u00e4 se on yleinen ja suotuisina vuosina hyvin runsas, mutta harvinaistuu pohjoista kohti.<\/p>\n

KIRJALLISUUS:<\/p>\n

Salo P., Niemel\u00e4 T. & Salo U. 2006. Suomen sieniopas. WSOY & Kasvimuseo, Porvoo, 512 s.<\/p>\n

Kuvat: Jukka Vauras<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 Sieniatlas etsint\u00e4kuuluttaa kolme k\u00e4rp\u00e4ssienilajia, joiden levinneisyydest\u00e4 haluamme lis\u00e4\u00e4 tietoa. Kiinnostuksemme kohteena ovat levinneisyydelt\u00e4\u00e4n etel\u00e4inen kavalak\u00e4rp\u00e4ssieni, Keski-Suomeen ylt\u00e4v\u00e4 pantterik\u00e4rp\u00e4ssieni …<\/span><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":2617,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2600"}],"collection":[{"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2600"}],"version-history":[{"count":33,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2600\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3393,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2600\/revisions\/3393"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2617"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2600"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2600"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2600"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}