{"id":833,"date":"2019-09-05T11:59:52","date_gmt":"2019-09-05T13:59:52","guid":{"rendered":"http:\/\/sieniatlas.fi\/?page_id=833"},"modified":"2019-09-09T12:18:57","modified_gmt":"2019-09-09T14:18:57","slug":"haapalahopuun-kaapia","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/haapalahopuun-kaapia\/","title":{"rendered":"Haapalahopuun k\u00e4\u00e4pi\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>K\u00e4\u00e4viksi kutsutaan sieni\u00e4, joiden iti\u00f6lava on tattien tapaan muodostunut pilleist\u00e4. Muutamilla k\u00e4\u00e4viksi kutsutuilla lajeilla iti\u00f6lava on sokkeloinen, jopa helttamainen. Tyypillisesti k\u00e4\u00e4v\u00e4t ovat on puulla kasvavia sieni\u00e4, joilla on ulkoneva lakki, t\u00e4ll\u00f6in pillipinta on lakin alapinnalla. Osa k\u00e4\u00e4vist\u00e4 voi kuitenkin kasvaa t\u00e4ysin alustanmy\u00f6t\u00e4isesti eli <em>resupinaattisesti<\/em>. T\u00e4ss\u00e4kin tapauksessa pillipintaisia lajeja kutsutaan k\u00e4\u00e4viksi. <\/p>\n<p>Mik\u00e4li iti\u00f6lava on piikkinen, sieni\u00e4 kutsutaan yleens\u00e4 orakkaiksi. Mik\u00e4li se on sile\u00e4, poimuinen tai nystyinen, sieni\u00e4 kutsutaan yleens\u00e4 orvakoiksi. Yhteisnimitys k\u00e4\u00e4v\u00e4kk\u00e4\u00e4t kattaa k\u00e4\u00e4v\u00e4t, orakkaat ja orvakat.<\/p>\n<p>Tutkimuksissa on selvinnyt, ett\u00e4 Suomessa haapaa lahottaa yli 70 k\u00e4\u00e4p\u00e4lajia. Yleisi\u00e4 ja runsain haapaa lahottavista k\u00e4\u00e4vist\u00e4 on haavank\u00e4\u00e4p\u00e4 (<em>Phellinus tremulae<\/em>). Muita yleisi\u00e4 lajeja ovat mm. kuorik\u00e4\u00e4p\u00e4 (<em>Oxyporus corticola<\/em>), pinovy\u00f6k\u00e4\u00e4p\u00e4 (<em>Trametes ochracea<\/em>), ketunk\u00e4\u00e4p\u00e4 (<em>Inonotus rheades<\/em>) ja haavanarinak\u00e4\u00e4p\u00e4 (<em>Phellinus populicola<\/em>). <\/p>\n<p>Yleisist\u00e4 haapaa lahottavista lajeista esitell\u00e4\u00e4n kuorik\u00e4\u00e4p\u00e4 ja tuhkak\u00e4\u00e4p\u00e4. Mesipillik\u00e4\u00e4p\u00e4 ja poimuk\u00e4\u00e4p\u00e4 ovat molemmat harvinaisia, etenkin haapamaapuilla kasvavia lajeja.<\/p>\n<p><spec>kuorik\u00e4\u00e4p\u00e4<\/spec>&#160;&#160;<specita>Oxyporus corticola<\/specita><\/p>\n<figure id=\"attachment_899\" aria-describedby=\"caption-attachment-899\" style=\"width: 1150px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" class=\"size-full wp-image-899\" src=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/08\/Oxyporus-corticola-kuorik\u00e4\u00e4p\u00e4_CN7R8580_muok-1.png\" alt=\"\" width=\"1150\" height=\"767\" srcset=\"https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/08\/Oxyporus-corticola-kuorik\u00e4\u00e4p\u00e4_CN7R8580_muok-1.png 1150w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/08\/Oxyporus-corticola-kuorik\u00e4\u00e4p\u00e4_CN7R8580_muok-1-300x200.png 300w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/08\/Oxyporus-corticola-kuorik\u00e4\u00e4p\u00e4_CN7R8580_muok-1-768x512.png 768w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/08\/Oxyporus-corticola-kuorik\u00e4\u00e4p\u00e4_CN7R8580_muok-1-1024x683.png 1024w\" sizes=\"(max-width: 1150px) 100vw, 1150px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-899\" class=\"wp-caption-text\">K<smacap>UVA 1.<\/smacap> <smapic>Kuorik\u00e4\u00e4p\u00e4 (<em>Oxyporus corticola<\/em>). Kuva: Teppo Helo CN7R8580.<\/smapic><\/figcaption><\/figure>\n<figure id=\"attachment_918\" aria-describedby=\"caption-attachment-918\" style=\"width: 1150px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" class=\"wp-image-918 size-full\" src=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/08\/CN7R8313-Oxyporus-corticola_muok.png\" alt=\"\" width=\"1150\" height=\"767\" srcset=\"https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/08\/CN7R8313-Oxyporus-corticola_muok.png 1150w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/08\/CN7R8313-Oxyporus-corticola_muok-300x200.png 300w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/08\/CN7R8313-Oxyporus-corticola_muok-768x512.png 768w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/08\/CN7R8313-Oxyporus-corticola_muok-1024x683.png 1024w\" sizes=\"(max-width: 1150px) 100vw, 1150px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-918\" class=\"wp-caption-text\">K<smacap>UVA 2.<\/smacap> <smapic>Kuorik\u00e4\u00e4p\u00e4 (<em>Oxyporus corticola<\/em>). Kuva: Teppo Helo CN7R8313.<\/smapic><\/figcaption><\/figure>\n<p>K<smacap>UORIK\u00c4\u00c4P\u00c4<\/smacap> on yksivuotinen, miltei alustanmy\u00f6t\u00e4isesti kasvava laji. Iti\u00f6em\u00e4n reunaan voi muodostua pieni lakkiosa. Pillipinta on oljen- tai kermanv\u00e4rinen, etenkin reunoista usein l\u00e4hes valkoinen, toisinaan hieman vihert\u00e4v\u00e4. Iti\u00f6em\u00e4 ei ole selv\u00e4rajainen eik\u00e4 sen reuna ole irti alustasta, vaan reunat ovat karvaisia. Samoin lakin pinta, jos sellainen on, on karvainen. Iti\u00f6em\u00e4 levitt\u00e4ytyy ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti kasvualustan koloihin, jolloin iti\u00f6em\u00e4n keskelle ja laidoille voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 &#8221;alustapuup\u00e4lvi\u00e4&#8221;. Pillit ovat silminn\u00e4ht\u00e4vi\u00e4, vanhemmiten monenkokoisia, mutteivat kovin suuria, niit\u00e4 on muutamia millimetrill\u00e4. <\/p>\n<p>Kuorik\u00e4\u00e4v\u00e4n hyvi\u00e4 tuntomerkkej\u00e4 ovat reunan karvaisuus ja ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen muoto sek\u00e4 iti\u00f6em\u00e4n yksivuotisuus: l\u00e4hell\u00e4 voi erottaa edellisvuonna kasvaneen, m\u00e4d\u00e4ntyneen iti\u00f6em\u00e4n. Tyypillisen maapuulla kasvavan kuorik\u00e4\u00e4v\u00e4n pystyy tunnistamaan valokuvasta. Ryt\u00f6k\u00e4\u00e4p\u00e4 (<em>Hyphodontia radula<\/em>) on samann\u00e4k\u00f6inen, mutta sen pillipinta labyrinttimaisesti sokkeloinen.<\/p>\n<p>Kuorik\u00e4\u00e4p\u00e4 kasvaa kuorellisilla maapuilla ja maahan tippuneissa oksissa, useimmiten laholla haavalla. Se kasvaa tuoreissa ja lehtomaisissa vanhoissa metsiss\u00e4. <\/p>\n<p><spec>tuhkak\u00e4\u00e4p\u00e4<\/spec>&#160;&#160;<specita>Bjerkandera adusta<\/specita><\/p>\n<figure id=\"attachment_897\" aria-describedby=\"caption-attachment-897\" style=\"width: 1150px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" class=\"wp-image-897 size-full\" src=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/08\/Bjerkandera-adusta-CN7R9447_muok.png\" alt=\"\" width=\"1150\" height=\"767\" srcset=\"https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/08\/Bjerkandera-adusta-CN7R9447_muok.png 1150w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/08\/Bjerkandera-adusta-CN7R9447_muok-300x200.png 300w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/08\/Bjerkandera-adusta-CN7R9447_muok-768x512.png 768w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/08\/Bjerkandera-adusta-CN7R9447_muok-1024x683.png 1024w\" sizes=\"(max-width: 1150px) 100vw, 1150px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-897\" class=\"wp-caption-text\">K<smacap>UVA 3.<\/smacap> <smapic>Tuhkak\u00e4\u00e4p\u00e4 (<em>Bjerkandera adusta<\/em>). Kuva: Teppo Helo CN7R9447.<\/smapic><\/figcaption><\/figure>\n<figure id=\"attachment_896\" aria-describedby=\"caption-attachment-896\" style=\"width: 1150px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" class=\"wp-image-896 size-full\" src=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/08\/Bjerkandera-adusta-CN7R7814_muok.png\" alt=\"\" width=\"1150\" height=\"767\" srcset=\"https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/08\/Bjerkandera-adusta-CN7R7814_muok.png 1150w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/08\/Bjerkandera-adusta-CN7R7814_muok-300x200.png 300w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/08\/Bjerkandera-adusta-CN7R7814_muok-768x512.png 768w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/08\/Bjerkandera-adusta-CN7R7814_muok-1024x683.png 1024w\" sizes=\"(max-width: 1150px) 100vw, 1150px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-896\" class=\"wp-caption-text\">K<smacap>UVA 4.<\/smacap> <smapic>Tuhkak\u00e4\u00e4p\u00e4 (<em>Bjerkandera adusta<\/em>). Kuva: Teppo Helo CN7R7814.<\/smapic><\/figcaption><\/figure>\n<p>T<\/smacap>UHKAK\u00c4\u00c4P\u00c4<\/smacap> on yksivuotinen, lakillinen, tyvelt\u00e4\u00e4n puulle levittynyt, hyllym\u00e4isesti ja isoina ryhmin\u00e4 kasvava k\u00e4\u00e4p\u00e4. Lakin yl\u00e4pinta on sile\u00e4, mattapintainen tai nukkainen. V\u00e4rilt\u00e4\u00e4n lakki on aluksi valkoinen, muuttuu harmaanruskeaksi, vy\u00f6hykkeiseksi ja lopulta mustaksi. Lakin reuna on ter\u00e4v\u00e4 ja valkoinen, mutta mustuu i\u00e4n my\u00f6t\u00e4 ja kosketuksesta. Pillipinta on harmaa. Malto on likaisen valkoista ja pehme\u00e4\u00e4. Halkaisupinnalla selv\u00e4 v\u00e4riero vaalean mallon ja mustanharmaan pillist\u00f6n v\u00e4lill\u00e4. Tuhkak\u00e4\u00e4p\u00e4 haisee pist\u00e4v\u00e4n happamalle. <\/p>\n<p>Tuhkak\u00e4\u00e4p\u00e4 kasvaa puistoissa ja metsiss\u00e4, lahottaa usein lehtipuuta, mutta my\u00f6s kuusta.<\/p>\n<p><spec>mesipillik\u00e4\u00e4p\u00e4<\/spec>&#160;&#160;<specita>Antrodia mellita<\/specita><\/p>\n<figure id=\"attachment_883\" aria-describedby=\"caption-attachment-883\" style=\"width: 1150px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" class=\"wp-image-883 size-full\" src=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/08\/Antrodia-mellita-CN7R9267_muok.png\" alt=\"\" width=\"1150\" height=\"767\" srcset=\"https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/08\/Antrodia-mellita-CN7R9267_muok.png 1150w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/08\/Antrodia-mellita-CN7R9267_muok-300x200.png 300w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/08\/Antrodia-mellita-CN7R9267_muok-768x512.png 768w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/08\/Antrodia-mellita-CN7R9267_muok-1024x683.png 1024w\" sizes=\"(max-width: 1150px) 100vw, 1150px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-883\" class=\"wp-caption-text\">K<smacap>UVA 5.<\/smacap> <smapic>Mesipillik\u00e4\u00e4p\u00e4 (<em>Antrodia mellita<\/em>). Kuva: Teppo Helo CN7R9267.<\/smapic><\/figcaption><\/figure>\n<figure id=\"attachment_884\" aria-describedby=\"caption-attachment-884\" style=\"width: 1150px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" class=\"wp-image-884 size-full\" src=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/08\/Antrodia-mellita-CN7R9888_muok.png\" alt=\"\" width=\"1150\" height=\"767\" srcset=\"https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/08\/Antrodia-mellita-CN7R9888_muok.png 1150w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/08\/Antrodia-mellita-CN7R9888_muok-300x200.png 300w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/08\/Antrodia-mellita-CN7R9888_muok-768x512.png 768w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/08\/Antrodia-mellita-CN7R9888_muok-1024x683.png 1024w\" sizes=\"(max-width: 1150px) 100vw, 1150px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-884\" class=\"wp-caption-text\">K<smacap>UVA 6.<\/smacap> <smapic>Mesipillik\u00e4\u00e4p\u00e4 (<em>Androdia mellita<\/em>). Kuva: Teppo Helo CN7R9888.<\/smapic><\/figcaption><\/figure>\n<p>M<smacap>ESIPILLIK\u00c4\u00c4P\u00c4<\/smacap> on yksivuotinen tai muutaman vuoden el\u00e4v\u00e4, pinnanmy\u00f6t\u00e4isesti tai porrasmaisesti kasvava sieni. Pillipinta on ensin oljenvalkoinen, vanhetessaan selv\u00e4sti tummempi, ruskehtavankeltainen ja tummuu vaurioituneista kohdista. Pillit ovat suuret ja kulmikkaat, niiden l\u00e4pimitta on n. 1mm. Toisinaan pillipinta kasvaa alasp\u00e4in pituutta niin, ett\u00e4 iti\u00f6em\u00e4 muuttuu paksuksi ja porrasmaiseksi, t\u00e4ll\u00f6in vanha pillist\u00f6 alkaa muistuttaa pystyuurteista lakin pintaa. Mesipillik\u00e4\u00e4v\u00e4n tuoksu on makeahko. <\/p>\n<p>Mesipillik\u00e4\u00e4v\u00e4st\u00e4 on hyv\u00e4 ottaa pieni pala n\u00e4ytteeksi. L\u00e4hilaji v\u00e4lj\u00e4pillik\u00e4\u00e4p\u00e4 (<em>Antrodia heteromorpha<\/em>) muodostaa selvemmin lakkeja, sen pillipinta on valkoinen tai harmaa, se on tukevampi ja kasvaa p\u00e4\u00e4asiassa kuusella. Mesipillik\u00e4\u00e4v\u00e4n voi sekoittaa my\u00f6s kittik\u00e4\u00e4p\u00e4\u00e4n (<em>Ceriporiopsis aneirina<\/em>).<\/p>\n<p>Mesipillik\u00e4\u00e4p\u00e4 kasvaa vanhoissa metsiss\u00e4 lahopuulla, joka on l\u00e4hes aina haapa. Kasvupaikka on usein pienilmastoltaan kostea purouoman tai j\u00e4rven ranta. Mesipillik\u00e4\u00e4p\u00e4 on viimeisimm\u00e4ss\u00e4 uhanalaisuusarvioinnissa arvioitu silm\u00e4ll\u00e4pidett\u00e4v\u00e4ksi (NT).<\/p>\n<p><spec>poimuk\u00e4\u00e4p\u00e4<\/spec>&#160;&#160;<specita>Antrodia pulvinascens<\/specita><\/p>\n<figure id=\"attachment_893\" aria-describedby=\"caption-attachment-893\" style=\"width: 1150px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" class=\"wp-image-893 size-full\" src=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/08\/Antrodia-pulvinascens-CN7R0461_muok.png\" alt=\"\" width=\"1150\" height=\"767\" srcset=\"https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/08\/Antrodia-pulvinascens-CN7R0461_muok.png 1150w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/08\/Antrodia-pulvinascens-CN7R0461_muok-300x200.png 300w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/08\/Antrodia-pulvinascens-CN7R0461_muok-768x512.png 768w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/08\/Antrodia-pulvinascens-CN7R0461_muok-1024x683.png 1024w\" sizes=\"(max-width: 1150px) 100vw, 1150px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-893\" class=\"wp-caption-text\">K<smacap>UVA 7.<\/smacap> <smapic>Poimuk\u00e4\u00e4p\u00e4 (<em>Antrodia pulvinascens<\/em>). Kuva: Teppo Helo CN7R0461.<\/smapic><\/figcaption><\/figure>\n<figure id=\"attachment_894\" aria-describedby=\"caption-attachment-894\" style=\"width: 1100px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" class=\"wp-image-894 size-full\" src=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/08\/Antrodia-pulvinascens-CN7R1629_muok.png\" alt=\"\" width=\"1100\" height=\"733\" srcset=\"https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/08\/Antrodia-pulvinascens-CN7R1629_muok.png 1100w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/08\/Antrodia-pulvinascens-CN7R1629_muok-300x200.png 300w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/08\/Antrodia-pulvinascens-CN7R1629_muok-768x512.png 768w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/08\/Antrodia-pulvinascens-CN7R1629_muok-1024x682.png 1024w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-894\" class=\"wp-caption-text\">K<smacap>UVA 8.<\/smacap> <smapic>Poimuk\u00e4\u00e4p\u00e4 (<em>Antrodia pulvinascens<\/em>). Kuva: Teppo Helo CN7R1629.<\/smapic><\/figcaption><\/figure>\n<p>P<smacap>OIMUK\u00c4\u00c4P\u00c4<\/smacap> on monivuotinen, pinnanmy\u00f6t\u00e4isesti tai porrasmaisesti kasvava sieni. Iti\u00f6em\u00e4n yl\u00e4reunoihin muodostuu vanhemmiten aaltoileva, lakkimainen reuna, joka on kellanruskea ja hieman uurteinen. Pillipinta on tuoreena valkoinen, kuivuessaan kellert\u00e4v\u00e4ksi tai ruskehtavaksi muuttuva. Pillit ovat kulmikkaita ja aika pieni\u00e4, niit\u00e4 on 4-6 millimetrill\u00e4. Halkaisupinnaltaan sieni on valkoinen. Tuoksu on makeahko. <\/p>\n<p>Ison ja hyv\u00e4kuntoisen poimuk\u00e4\u00e4v\u00e4n tunnistaa jo maastossa. Pieni pala on hyv\u00e4 ottaa n\u00e4ytteeksi.<\/p>\n<p>Poimuk\u00e4\u00e4p\u00e4 kasvaa vanhoissa kuusi-sekametsiss\u00e4 lahopuulla, joka on useimmiten haapa, joskus raita. Sit\u00e4 on l\u00f6ydetty l\u00e4hes koko maasta, mutta laji on harvinainen. Viimeisimm\u00e4ss\u00e4 uhanalaisuusarvioinnissa poimuk\u00e4\u00e4p\u00e4 on arvioitu vaarantuneeksi (VU).<\/p>\n<p>K<smacap>IRJALLISUUS:<\/smacap><\/p>\n<p>Junninen, K. (toim.) 2012. Haapametsien k\u00e4\u00e4v\u00e4t. Mets\u00e4hallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 199.<\/p>\n<p>Kotiranta, H., Saarenoksa, R., Kyt\u00f6vuori, I. 2009. Aphyllophoroid fungi of Finland. A check-list of ecology, distribution and threat categories. Norrlinia 19: 1-223.<\/p>\n<p>Niemel\u00e4, T. 2005. K\u00e4\u00e4v\u00e4t, puiden sienet. Norrlinia 13:1-320.<\/p>\n<p>Salo, P., Niemel\u00e4, T. &amp; Salo, U. 2006.\u00a0Suomen sieniopas. Kasvimuseo.<\/p>\n<nav class=\"navigation post-navigation\" role=\"navigation\">\n<h2 class=\"screen-reader-text\">Haapalahopuun sienilajiston selaus<\/h2>\n<div class=\"nav-links\">\n<div class=\"nav-previous\">\n<a href=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/haapalahopuun-orakkaita\/\" rel=\"prev\"><span class=\"nav-link-text\">Edellinen<\/span><\/p>\n<h3 class=\"entry-title\">Haapalahopuun orakkaita<\/h3>\n<p><\/a>\n<\/div>\n<div class=\"nav-next\">\n<a href=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/haapalahopuun-orvakoita\/\" rel=\"next\"><span class=\"nav-link-text\">Seuraava<\/span><\/p>\n<h3 class=\"entry-title\">Haapalahopuun orvakoita<\/h3>\n<p><\/a>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/nav>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>K\u00e4\u00e4viksi kutsutaan sieni\u00e4, joiden iti\u00f6lava on tattien tapaan muodostunut pilleist\u00e4. Muutamilla k\u00e4\u00e4viksi kutsutuilla lajeilla iti\u00f6lava on sokkeloinen, jopa helttamainen. Tyypillisesti <span class=\"more-text\">&hellip;<\/span><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/833"}],"collection":[{"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=833"}],"version-history":[{"count":66,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/833\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1362,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/833\/revisions\/1362"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=833"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}