{"id":687,"date":"2018-08-24T18:59:12","date_gmt":"2018-08-24T20:59:12","guid":{"rendered":"http:\/\/sieniatlas.fi\/?page_id=687"},"modified":"2020-08-01T13:51:38","modified_gmt":"2020-08-01T15:51:38","slug":"mantymetsien-valmuskalajeja","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/mantymetsien-valmuskalajeja\/","title":{"rendered":"M\u00e4ntymetsien valmuskalajeja"},"content":{"rendered":"

Valmuskat (suku Tricholoma<\/em>) ovat vaaleaiti\u00f6isi\u00e4 helttasieni\u00e4, joilla on kolotyviset heltat. Suurin osa valmuskalajeista on keskikokoisia tai suurikokoisia. Sienen tunnistaminen valmuskaksi ei aina helposti onnistu, sill\u00e4 valmuskamaisia sieni\u00e4 on muissakin sienisuvuissa. Suomesta tunnetaan reilut 40 valmuskalajia.<\/p>\n

Pohjoismaiden valmuskalajistosta on ilmestynyt englanninkielinen kirja The Genus Tricholoma. Fungi of Northern Europe, volume 4.<\/em> (kirj. Morten Christensen ja Jakob Heilman-Clausen). Kirjan on kustantanut Svampetryk, josta kirjan voi tilata.<\/p>\n

Valmuskalajisto on erityisen monipuolinen kuivilla, hiekkapohjaisilla m\u00e4ntykankailla. Suomen m\u00e4nnik\u00f6iss\u00e4 kasvaa l\u00e4hes parikymment\u00e4 valmuskalajia. T\u00e4ss\u00e4 esitell\u00e4\u00e4n yhdeksan hiekkam\u00e4nnik\u00f6iden valmuskalajia. Esitelt\u00e4vist\u00e4 valmuskalajeista ainoastaan m\u00e4nnyntuoksuvalmuska on ruokasieni.<\/p>\n

m\u00e4nnyntuoksuvalmuska<\/spec>  Tricholoma matsutake<\/specita><\/p>\n

\"\"
KUVA 1.<\/smacap> M\u00e4nnyntuoksuvalmuskoja (Tricholoma matsutake<\/em>). Kuiva, hiekkapohjainen m\u00e4ntykangas, jossa poronj\u00e4k\u00e4li\u00e4, sammalia, harvakseltaan puolukkaa. Kuva Jukka Vauras 31663F.<\/smapic><\/figcaption><\/figure>\n

TUOKSUVALMUSKA<\/smacap> on isokokoinen ja roteva valmuskalaji, t\u00e4ysikasvuisen lakin leveys on yli 10 cm. Lakin pinta on ruskea ja s\u00e4teitt\u00e4isesti suuriksi pinnamy\u00f6t\u00e4isiksi suomuiksi halkeileva. Suomujen v\u00e4leist\u00e4 paljastuu valkoista maltoa. Heltat ovat vaaleat ja kolotyviset. Jalka on pitk\u00e4lt\u00e4 matkalta ruskean ja valkoisen kirjava. Jalassa ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 on selv\u00e4 kaulusmainen rengas, joka peitt\u00e4\u00e4 suojuksena nuoren sienen helttoja. Jo aivan nuoren sienen jalka on pitk\u00e4. Sieni on rakenteeltaan s\u00e4ikeisen sitke\u00e4 etenkin vanhemmiten. Tuoksu on omalaatuinen, makeahko. Maku on mieto.<\/p>\n

Tunnusomaista tuoksuvalmuskalle on, ett\u00e4 jalka on syv\u00e4lle juurehtiva ja sieni lujasti kiinni maassa. Aika samann\u00e4k\u00f6inen kaulusvalmuska p\u00e4invastoin irtoaa maasta hyvin helposti.<\/p>\n

Tuoksuvalmuska on runsain hyvin kuivissa ja karuissa hiekkapohjaisissa m\u00e4nnik\u00f6iss\u00e4, joissa on my\u00f6s vanhaa puustoa. Se kasvaa harvakseltaan my\u00f6s kalliom\u00e4nnik\u00f6iden laiteilla. Sieni on harvinaisenpuoleinen.<\/p>\n

kaulusvalmuska<\/spec>  Tricholoma focale<\/specita><\/p>\n

\"\"
KUVA 2.<\/smacap> Kaulusvalmuskoja (Tricholoma focale<\/em>). Hiekkapohjainen m\u00e4ntykangas. Kuva Jukka Vauras.<\/smapic><\/figcaption><\/figure>\n
\"\"
KUVA 3.<\/smacap> Kaulusvalmuskoja (Tricholoma focale<\/em>). Kuiva m\u00e4ntykangas, hienolla hiekalla. Kuva Jukka Vauras 9811F.<\/smapic><\/figcaption><\/figure>\n

KAULUSVALMUSKA<\/smacap> on isokokoinen ja roteva valmuskalaji. T\u00e4ysikasvuisen lakin leveys on yli 10 cm. Lakin pinta on tummanruskea tai ruosteenruskea, joskus hieman vihert\u00e4v\u00e4n s\u00e4vyinen, pitkitt\u00e4isviiruinen. Lakki on vanhemmiten halkeileva, mutta vain hieman suomuinen. Heltat ovat vaaleat ja kolotyviset. Jalka on kirjava ja hahtuvainen–suomuinen, suomut ovat oranssinpunertavia. Ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 jalassa on selv\u00e4 kaulusmainen rengas, joka nuoressa sieness\u00e4 peitt\u00e4\u00e4 suojuksena heltat. Suojus peitt\u00e4\u00e4 aluksi koko lakin ja sit\u00e4 j\u00e4\u00e4 toisinaan lakin pinnalle valkeaksi reunavy\u00f6hykkeeksi (Kuva 3).<\/p>\n

Kaulusvalmuska on v\u00e4rikk\u00e4\u00e4mpi sieni kuin tuoksuvalmuska. Jalka ei ole juurehtiva ja kaulusvalmuska irtoaa maasta hyvin helposti.<\/p>\n

Kaulusvalmuska on runsain kuivissa hiekkapohjaisissa m\u00e4nnik\u00f6iss\u00e4. Se kasvaa my\u00f6s karkeampirakeisella ja ravinteisemmalla maalla. Se kasvaa usein mets\u00e4n reunoilla ja ajourien penkoilla ja my\u00f6s nuorissa metsiss\u00e4, esimerkiksi metsittyviss\u00e4 hiekkakuopissa. Laji on yleisempi kuin m\u00e4nnyntuoksuvalmuska.<\/p>\n

j\u00e4ttivalmuska<\/spec>  Tricholoma colossus<\/specita><\/p>\n

\"\"
KUVA 4.<\/smacap> J\u00e4ttivalmuskoja (Tricholoma colossus<\/em>). Kuivalla m\u00e4ntykankaalla, hiekkaisella maalla. Kuva: Tapio Kekki.<\/smapic><\/figcaption><\/figure>\n
\"\"
KUVA 5.<\/smacap> J\u00e4ttivalmuskoja (Tricholoma colossus<\/em>), nuoria iti\u00f6emi\u00e4. Suojus on peitt\u00e4nyt nuoria helttoja ja jalan yl\u00e4osaa, joten ne ovat j\u00e4\u00e4neet puhtaaksi hiekasta. Kuivalla m\u00e4ntykankaalla, hiekkaisella maalla. Kuva: Tapio Kekki.<\/smapic><\/figcaption><\/figure>\n

J\u00c4TTIVALMUSKA<\/smacap> on suurikokoinen ja eritt\u00e4in jykev\u00e4 punaruskealakkinen sieni. Lakin leveys on jopa 20 cm. Lakki voi olla hieman h\u00e4rmeinen. Lakin pinta ei halkeile, mutta aivan lakin reunoilla voi olla n\u00e4kyvill\u00e4 valkoista pohjav\u00e4ri\u00e4 ja uurteisuutta. Heltat ovat kolotyviset ja vaaleat. Heltan ter\u00e4 on ruskea ja t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 heltat etenkin vanhemmiten n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ruskehtavilta. Jalka on lyhyt ja paksu, mutta syv\u00e4\u00e4n juurehtiva, joten sienest\u00e4 on usein ainoastaan lakki n\u00e4kyvill\u00e4 maan pinnalla. Jalka on yleens\u00e4 tyvest\u00e4 v\u00e4h\u00e4n pulleampi. Nuoren lakin helttoja peitt\u00e4\u00e4 ohut suojus, joka j\u00e4\u00e4 jalkaan ep\u00e4selv\u00e4ksi rengasvy\u00f6hykkeeksi. Maku on mieto.<\/p>\n

J\u00e4ttivalmuska on rotevampi ja lyhytjalkaisempi kuin muut ruskeat valmuskalajit. Eniten samann\u00e4k\u00f6inen on helavalmuska, joka on kuitenkin hennompi ja hyvin karvaan makuinen. On rotevia seitikkilajeja, jotka voivat olla hieman j\u00e4ttivalmuskan n\u00e4k\u00f6isi\u00e4, mutta niill\u00e4 ei ole jalassa rengasta ja niiden iti\u00f6p\u00f6ly on ruskeaa. <\/p>\n

J\u00e4ttivalmuska on harvinainen ja paikallansa aina niukka karujen hiekkam\u00e4nnikk\u00f6jen sieni.<\/p>\n

juustovalmuska<\/spec>  Tricholoma roseoacerbum<\/specita><\/p>\n

\"\"
KUVA 6.<\/smacap> Juustovalmuskoja (Tricholoma roseoacerbum<\/em>). Kuiva j\u00e4k\u00e4lien ja varpujen peitt\u00e4m\u00e4 m\u00e4ntykangas, hienolla hiekalla sianpuolukan ja j\u00e4k\u00e4lien joukossa. Kuva: Jukka Vauras 13200F.<\/smapic><\/figcaption><\/figure>\n

Juustovalmuska on keskikokoinen, tanakka valmuska. T\u00e4ysikasvuisen lakin leveys on tavallisesti hieman alle 10 cm. Lakki on ep\u00e4tasaisen vaaleanpunertava, reunoiltaan sis\u00e4\u00e4nkiertynyt, lakin reuna on valkoinen. Heltat ovat tihe\u00e4ss\u00e4, kolotyviset, kermanvaaleat. Jalka on paksu ja lyhyt ja aivan valkoinen. Jalka on juurehtiva, joten sienest\u00e4 on usein ainoastaan lakki n\u00e4kyvill\u00e4 maan pinnalla. Lakki ei aina ole niin punertava kuin kuvassa, se on voi olla selv\u00e4sti valkoisempi.<\/p>\n

Juustovalmuska on hyvin harvinainen laji, joka Suomessa kasvaa kuivimmissa, karuissa hiekkam\u00e4nnik\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n

sellerivalmuska<\/spec>  Tricholoma apium<\/specita><\/p>\n

\"\"
KUVA 7.<\/smacap> Sellerivalmuskoja (Tricholoma album<\/em>). Kuiva m\u00e4ntyvaltainen kangasmets\u00e4. Kuva: Tapio Kekki.<\/smapic><\/figcaption><\/figure>\n

SELLERIVALMUSKA<\/smacap> on isohko, tanakka valmuskalaji. T\u00e4ysikasvuisen lakin leveys on noin 10 cm. Lakin pinta on huopaisen oloinen, vanhemmiten ruutumaisesti halkeileva. Nuori lakki on vaaleankeltainen, reunoiltaan sis\u00e4\u00e4nkiertynyt. Vanhemmiten lakki on ep\u00e4tasaisesti sielt\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4 ja etenkin keskelt\u00e4 tummempi: sinapinkeltainen–kellanruskea. Heltat ovat selv\u00e4sti syv\u00e4\u00e4n kolotyviset, valkoiset–kellert\u00e4v\u00e4t. Jalka on useimmiten melko lyhyt ja paksu, latvasta valkoinen, l\u00e4hemp\u00e4\u00e4 tyve\u00e4 v\u00e4hitellen hieman ruskettuva, pienisuomuinen. Haju on selv\u00e4, tunnusomainen, sit\u00e4 kuvataan lipstikan, lihaliemen tai curryn hajuksi.<\/p>\n

Sellerivalmuska on harvinainen hiekkapohjaisten m\u00e4nnikk\u00f6jen valmuskalaji.<\/p>\n

Huopainen lakin pinta ja omalaatuinen tuoksu ovat sellerivalmuskalle tunnusomaisia ja laji on helppo tunnistaa. M\u00e4ntykankailla kasvaa monia valmuskalajeja, joiden lakissa on keltaista. N\u00e4ill\u00e4 lajeilla lakin pinta on kuitenkin melko sile\u00e4 s\u00e4ikeinen ja heltat harmahtavan valkoiset, eik\u00e4 samanlaista tuoksua ole.<\/p>\n

helavalmuska<\/spec>  Tricholoma batschii<\/specita><\/p>\n

\"\"
KUVA 8.<\/smacap> Helavalmuskoja (Tricholoma batschii<\/em>). Sypressi\u00e4 ja tammia (C. sempervirens, Q. ilex<\/em>) kasvava mets\u00e4, kalkkipitoisella maalla. Kuva on Italiasta. Kuva: Jukka Vauras 31910F.<\/smapic><\/figcaption><\/figure>\n

HELAVALMUSKA<\/smacap> on isohko ja tanakka ruskealakkinen valmuska. T\u00e4ysikasvuisen lakin leveys on noin 10 cm. Lakki on tiilenruskea–kastanjanruskea, melko tasaisen v\u00e4rinen, reunoiltaan hieman vaaleampi. Heltat ovat hyvin vaaleat ja kolotyviset. Jalka on yleens\u00e4 tasapaksu tai v\u00e4h\u00e4n tyveen suippeneva. Jalan latva on selv\u00e4rajaisesti valkoinen ja jalassa on ep\u00e4selv\u00e4 kalvomainen rengas. Sen alapuolelta jalka on punertavan ruskea. Sieni on todella karvas, pahan makuinen.<\/p>\n

M\u00e4ntykankailla kasvaa useita ruskeita valmuskalajeja, joita ei ole helpo erottaa toisistaan. My\u00f6s ruskovalmuska (T. albobrunneum<\/em>) on karvaan makuinen, mutta helavalmuskaa hennompi eik\u00e4 jalan latvassa ole kovin selv\u00e4sti rajautunutta vaaleaa vy\u00f6hykett\u00e4. <\/p>\n

Helavalmuska kasvaa kuivissa m\u00e4nnik\u00f6iss\u00e4 kalkkipitoisella maalla. T\u00e4llaisia ravinteisia m\u00e4nnik\u00f6it\u00e4 on Suomessa hyvin niukasti ja helavalmuska on arvioitu uhanalaiseksi. Sopivalla paikalla se voi kuitenkin olla runsas.<\/p>\n

kampavalmuska<\/spec>  Tricholoma stans<\/specita><\/p>\n

\"\"
KUVA 9.<\/smacap> Kampavalmuskoja (Tricholoma stans<\/em>). Kuiva m\u00e4ntykangas, jossa harvakseltaan koivuja ja kuusia, hiekkapohja. Kuva: Jukka Vauras 20698F.<\/figcaption><\/figure>\n

KAMPAVALMUSKA<\/smacap> on isohko ja tanakka ruskealakkinen valmuska. T\u00e4ysikasvuisen lakin leveys on noin 10 cm. Lakki on hieman viiruisesti vaaleanpunertavanruskea–kastanjanruskea. Reunoiltaan lakki on hieman vaaleampi ja aivan lakin reuna on enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n selv\u00e4sti lyhyelti kampauurteinen. Lakki on tasaisen kiilt\u00e4v\u00e4 tai sitten aivan pienisuomuinen, mutta kuitenkin melko sile\u00e4n n\u00e4k\u00f6inen. Heltat ovat vaaleat ja kolotyviset, vanhemmiten hieman ruskeapilkkuiset. Jalka on yleens\u00e4 tanakka ja tasapaksu. Jalka on latvasta vaalea ja tyve\u00e4 kohti pienisuomuisen vaaleanruskea. Sieni on mieto ja jauhonmakuinen.<\/p>\n

M\u00e4ntykankailla kasvaa useita ruskeita valmuskalajeja, joita ei ole helppo erottaa toisistaan. Eniten samann\u00e4k\u00f6inen on pisamavalmuska (T. pessundatum<\/em>), joka on my\u00f6s mieto. Pisamanvalmuskan lakissa yleens\u00e4 pieni\u00e4 tummia t\u00e4pli\u00e4 eik\u00e4 lakin reuna ole kampauurteinen.<\/p>\n

Kampavalmuska kasvaa tyypillisesti hiekkapohjaisilla, karuilla m\u00e4ntykankailla, mutta my\u00f6s kalliom\u00e4nnik\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n

pisamavalmuska<\/spec>  Tricholoma pessundatum<\/specita><\/p>\n

\"\"
KUVA 10.<\/smacap> Pisamavalmuskoja (Tricholoma pessundatum<\/em>). Harjualue, kuiva j\u00e4k\u00e4lien peitt\u00e4m\u00e4 m\u00e4ntykangas, hienolla hiekalla. Kuva: Jukka Vauras 18279F.<\/smapic><\/figcaption><\/figure>\n

PISAMAVALMUSKA<\/smacap> on isohko ja tanakka ruskealakkinen valmuska. T\u00e4ysikasvuisen lakin leveys on noin 10 cm. Lakki on vaaleanpunertavanruskea–kastanjanruskea, keskelt\u00e4 tummin ja reunoja kohti vaaleampi. Lakki on tasaisen kiilt\u00e4v\u00e4 tai sitten aivan pienisuomuinen mutta kuitenkin melko sile\u00e4n n\u00e4k\u00f6inen. Lakissa on keh\u00e4n\u00e4 pieni\u00e4 tummia t\u00e4pli\u00e4, toisinaan t\u00e4pli\u00e4 on hyvin niukasti. Reunoiltaan lakki on hieman vaaleampi ja lakin reuna ei ole uurteinen. Heltat ovat vaaleat ja kolotyviset, vanhemmiten hieman ruskeapilkkuiset. Jalka on yleens\u00e4 tanakka, usein latvasta levein. Jalka on vaalea ja tyve\u00e4 kohti pienisuomuisen vaaleanruskea. Sieni on mieto ja jauhonmakuinen.<\/p>\n

M\u00e4ntykankailla kasvaa useita ruskeita valmuskalajeja, joita ei ole helppo erottaa toisistaan. Eniten samann\u00e4k\u00f6inen on kampavalmuska (T. stans<\/em>), joka on my\u00f6s mieto ja jauhonmakuinen. Kampavalmuskan lakin reuna on kampauurteinen eik\u00e4 lakin pinnalla ole tummia t\u00e4pli\u00e4.<\/p>\n

Pisamavalmuska kasvaa hiekkapohjaisilla, karuilla m\u00e4ntykankailla sek\u00e4 kalliom\u00e4nnik\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n

ruskovalmuska<\/spec>  Tricholoma albobrunneum<\/specita><\/p>\n

\"\"
KUVA 11.<\/smacap> Ruskovalmuskoja (Tricholoma albobrunneum<\/em>). M\u00e4ntymets\u00e4 meren rannalla, hiekkamaalla. Kuva: Jukka Vauras 13239F.<\/smapic><\/figcaption><\/figure>\n

RUSKOVALMUSKA<\/smacap> on keskikokoinen valmuskalaji. T\u00e4ysikasvuisen lakin leveys on 5–10 cm. Lakki on ruskea, usein punertavanruskea, mutta voi olla vaaleampikin tai sitten violetins\u00e4vyisen ruskea. Lakki on s\u00e4ikeinen–suomuinen eik\u00e4 siis n\u00e4yt\u00e4 sile\u00e4lt\u00e4, suomut ovat kuitenkin aivan pieni\u00e4. Heltat ovat vaaleat, vanhemmiten ruskeapilkkuiset, kolotyviset. Jalka on tasapaksu eik\u00e4 erityisen tanakka, latvasta yleens\u00e4 vaalea, muuten ruskeas\u00e4ikeinen ja -suomuinen. Lakissa on samaa v\u00e4ri\u00e4 kuin lakissa. Maku on jossain m\u00e4\u00e4rin karvas, mukana on my\u00f6s jauhon makua. <\/p>\n

M\u00e4ntykankailla kasvaa useita ruskeita valmuskalajeja, joita ei ole helppo erottaa toisistaan. Ruskovalmuska on hieman pienikokoisempi kuin m\u00e4ntykankaiden muut ruskeat valmuskalajit ja hieman karvas toisinkuin pisamavalmuska (T. pessundatum<\/em>) ja kampavalmuska (T. stans<\/em>), jotka ovat mietoja.<\/p>\n

Ruskovalmuska kasvaa m\u00e4ntykankailla mutta mielell\u00e4\u00e4n hieman ravinteisilla paikoilla, kuten tienvarsilla.<\/p>\n