{"id":664,"date":"2018-08-24T18:57:51","date_gmt":"2018-08-24T20:57:51","guid":{"rendered":"http:\/\/sieniatlas.fi\/?page_id=664"},"modified":"2020-09-06T20:14:37","modified_gmt":"2020-09-06T22:14:37","slug":"mantymetsien-tupaskynsikkaat","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/mantymetsien-tupaskynsikkaat\/","title":{"rendered":"M\u00e4ntymetsien tupaskynsikk\u00e4\u00e4t"},"content":{"rendered":"\n

Tupaskynsikk\u00e4\u00e4t ovat isoina tai pienin\u00e4 kimppuina tai lauttoina maasta kasvavia sieni\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 esitelt\u00e4v\u00e4t tupaskynsik\u00e4slajit, tummatupaskynsik\u00e4s Lyophyllum fumosum<\/em> ja tievatupaskynsik\u00e4s L. shimeji<\/em> kasvavat m\u00e4ntykankailla. Ne ovat erinomaisia, miedon makuisia ruokasieni\u00e4. N\u00e4m\u00e4 lajit ja niiden ruokak\u00e4ytt\u00f6\u00e4 on esitelty Sienilehden numerossa 3\/2018.<\/p>\n\n\n\n

Muitakin tupaskynsik\u00e4slajeja Suomessa on, mutta niit\u00e4 ei viel\u00e4 kunnolla tunneta. Joukossa on nimett\u00f6mi\u00e4 lajeja. Muut tupaskynsik\u00e4slajit kasvavat rehev\u00e4mmill\u00e4 kasvupaikoilla. Hiekkapohjaisilta m\u00e4ntykankailta ei muita lajeja tunneta. K\u00e4sityst\u00e4 muiden lajien ruokasieniarvosta ei ole.<\/p>\n\n\n\n

Tupaskynsikk\u00e4\u00e4t eiv\u00e4t ole kantosieni\u00e4, ne eiv\u00e4t kasva puiden juurista tai juurenniskasta. Tupaskynsikk\u00e4iden heltat ovat tasatyvisi\u00e4 ja l\u00e4hes valkoisia. Iti\u00f6p\u00f6ly on valkoista. Jalassa ei ole rengasta eik\u00e4 muita suojusj\u00e4tteit\u00e4. Malto tai heltat eiv\u00e4t vanhetessaan tummu tai mustu.<\/p>\n\n\n\n

tummatupaskynsik\u00e4s<\/spec>  Lyophyllum fumosum<\/specita><\/p>\n\n\n\n

\"\"
KUVA 1. Tummatupaskynsikk\u00e4it\u00e4 (Lyophyllum fumosum<\/em>). Sein\u00e4sammalikossa kuivahkolla, hiekkapohjaisella m\u00e4ntykankaalla. Kuva: Tapio Kekki.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
KUVA 2. Tummatupaskynsikk\u00e4it\u00e4 (Lyophyllum fumosum<\/em>), yhteinen jalkaosa on paksu ja jykev\u00e4. Hiekkapohjainen m\u00e4ntykangas. Kuva: Tapio Kekki.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

TUMMATUPASKYNSIK\u00c4S kasvaa suurina tuppaina maasta. Yhdess\u00e4 tuppaassa on lakkeja jopa useita kymmeni\u00e4. Lakit ovat harmaita–harmahtavanruskeita. Heltat ovat valkoiset ja tasatyviset. Iti\u00f6p\u00f6ly on valkoista. Yksitt\u00e4inen jalka on l\u00e4hes valkoinen ja useimmiten melko hoikka. Jalat ovat yhteenkasvaneita niin, ett\u00e4 koko tupas kasvaa yhdest\u00e4 jalkaosasta. Kun iti\u00f6em\u00e4 on nuori, jalkaosa on paksu ja jykev\u00e4. Kun lakit kasvavat isommiksi, yhteinen jalkaosa ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 en\u00e4\u00e4 yht\u00e4 selv\u00e4sti erotu. Malto tai heltat eiv\u00e4t tummu eiv\u00e4tk\u00e4 mustu. Maku on mieto.<\/p>\n\n\n\n

Tummatupaskynsik\u00e4s kasvaa hiekkapohjaisissa m\u00e4nnik\u00f6iss\u00e4, mutta my\u00f6s kalliom\u00e4nnikk\u00f6jen laiteilla ja sekapuustoisissa kangasmetsiss\u00e4. Kuivimmilla hiekkakankailla tummatupakynsik\u00e4s kasvaa usein hyvin jykev\u00e4jalkaisena, monikymmenlakkisena tuppaana, jossa yksitt\u00e4iset lakit ovat pieni\u00e4 ja jalat hoikkia. Rehev\u00e4mm\u00e4ss\u00e4 kangasmaastossa lakit kasvavat isommiksi. T\u00e4ll\u00e4 tietoa kyse on samasta lajista.<\/p>\n\n\n\n

Hiekkakankailla kokenut sienest\u00e4j\u00e4 oppii tunnistamaan tummatupaskynsikk\u00e4\u00e4n vaivatta, mutta v\u00e4hemm\u00e4n karuilla paikoilla saattaa kasvaa samann\u00e4k\u00f6isi\u00e4, viel\u00e4 nimett\u00f6mi\u00e4 tupaskynsik\u00e4slajeja. Tuhkatupaskynsik\u00e4s (Lyophyllum decastes<\/em>) on yht\u00e4lailla suurina tuppaina kasvava laji. Se kasvaa nurmikoilla ja lehdoissa eli hyvin ravinteisilla paikoilla. Tuhkatupaskynsikk\u00e4\u00e4n lakit ovat tummanruskeita.<\/p>\n\n\n\n

tievatupaskynsik\u00e4s<\/spec>  Lyophyllum shimeji<\/specita><\/p>\n\n\n\n

\"\"
KUVA 3. Tievatupaskynsikk\u00e4it\u00e4 (Lyophyllum shimeji<\/em>), iti\u00f6em\u00e4t melko pitk\u00e4jalkaisia. Sammalpohjainen m\u00e4ntykangas, jossa harvakseltaan puolukkaa. Kuva: Tapio Kekki 1663.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
KUVA 4. Tievatupaskynsikk\u00e4it\u00e4 (Lyophyllum shimeji<\/em>), ruskeanharmaita iti\u00f6emi\u00e4. Kuiva hiekkapohjainen m\u00e4ntykangas harjualueella. Kuva: Tapio Kekki 1689.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
KUVA 5. L\u00e4hikuva tievatupaskynsikk\u00e4ist\u00e4 (Lyophyllum shimeji<\/em>). Kuiva hiekkapohjainen m\u00e4ntykangas. Kuva: JP Palohuhta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

TIEVATUPASKYNSIK\u00c4S kasvaa maasta tyypillisesti muutaman iti\u00f6em\u00e4n kimppuina. Yksitt\u00e4iset lakit jalkoineen ovat etenkin nuorina usein tanakan oloisia. Paksua yhteist\u00e4 jalkaosaa ei ole, mutta tyypillisesti jalat ovat tyvist\u00e4\u00e4n hieman yhteenkasvaneita. Lakit ovat ruskeans\u00e4vyisen harmaita ja hienos\u00e4ikeisi\u00e4. Heltat ovat kellanvaaleita ja tasatyvisi\u00e4. Iti\u00f6p\u00f6ly on valkoista. Jalka on aivan valkoinen eik\u00e4 siin\u00e4 ole rengasta tai muita suojusj\u00e4tteit\u00e4. Malto tai heltat eiv\u00e4t tummu eiv\u00e4tk\u00e4 mustu. Tuoksua ei ole. Maku on aivan mieto.<\/p>\n\n\n\n

DNA-tutkimusten avulla on voitu osoittaa, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 hiekkakankaiden harmaat kynsikk\u00e4\u00e4t, joilla on tapana kasvaa muutamien lakkien kimppuina ja pienin\u00e4 ryhmin\u00e4, ovat oma lajinsa. On tultu siihen tulokseen, ett\u00e4 tievatupaskynsik\u00e4s on sama laji kuin hon-shimeji, Kaukoid\u00e4ss\u00e4 ja etenkin Japanissa arvostettu ruokasieni.<\/p>\n\n\n\n

Tievatupakynsik\u00e4s tyypillisesti pienin\u00e4 kimppuina tai pienin\u00e4 tiiviin\u00e4 lauttoina. Tievatupaskynsikk\u00e4\u00e4n lakin pinta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 selv\u00e4sti hieman s\u00e4ikeiselt\u00e4, tummatupaskynsikk\u00e4\u00e4n lakki on tasaisemman harmaa.<\/p>\n\n\n\n

Tievatupaskynsik\u00e4s kasvaa ilmeisesti yksinomaan kuivissa ja hiekkapohjaisissa m\u00e4nnik\u00f6iss\u00e4, v\u00e4h\u00e4ravinteisilla mailla. Tyypillisi\u00e4 seuralaislajeja ovat t\u00e4ll\u00f6in mm. puolukka, kanerva, poronj\u00e4k\u00e4l\u00e4t ja variksenmarja.<\/p>\n\n\n\n

Tupaskynsikk\u00e4\u00e4t ja etenkin tievatupaskynsik\u00e4s on syyt\u00e4 erottaa m\u00e4ntykankaiden harmaalakkisista valmuskalajeista (Tricholoma<\/em>), joilla heltat ovat yleens\u00e4 selv\u00e4sti kolotyvisi\u00e4. Kangask\u00e4rp\u00e4ssienen (Amanita porphyria<\/em>) heltat ovat irtotyviset ja jalassa on rengas. Mustavahakkaan (Hygrophorus camarophyllus<\/em>) heltat ovat paksut, harvassa ja johteiset. Isojuurekkaan (Clitocybula platyphylla<\/em>) heltat ovat harvassa ja leveit\u00e4 sek\u00e4 selv\u00e4sti kolotyviset. Jotkut rusokaslajit (Entoloma<\/em>) muistuttavat tupaskynsikk\u00e4it\u00e4 paljon. Rusokkailla heltat kuitenkin muuttuvat vanhemmiten punertaviksi ja iti\u00f6p\u00f6ly on punertavaa, eik\u00e4 kasvutapa ole tupastava. Lis\u00e4ksi tievatupaskynsik\u00e4st\u00e4 muistuttavat muut m\u00e4ntykankailla kasvavat kynsik\u00e4slajit, mutta n\u00e4ill\u00e4 malto ja heltat mustuvat vanhemmiten.<\/p>\n\n\n\n