{"id":650,"date":"2018-08-24T19:14:17","date_gmt":"2018-08-24T21:14:17","guid":{"rendered":"http:\/\/sieniatlas.fi\/?page_id=650"},"modified":"2020-08-01T13:49:57","modified_gmt":"2020-08-01T15:49:57","slug":"mantymetsien-kaapa-ja-orakaslajeja","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/mantymetsien-kaapa-ja-orakaslajeja\/","title":{"rendered":"M\u00e4ntymetsien k\u00e4\u00e4p\u00e4- ja orakaslajeja"},"content":{"rendered":"<p>T\u00e4ss\u00e4 esitell\u00e4\u00e4n muutamia maassa kasvavia m\u00e4ntykankaiden k\u00e4\u00e4p\u00e4- ja orakaslajeja. Maasta kasvavilla k\u00e4\u00e4vill\u00e4 ja orakkailla on helttasienten tapaan jalka ja lakki. Lakin alapuolella on joko pieni\u00e4 pillej\u00e4 tai piikkej\u00e4. Iti\u00f6em\u00e4t ovat yksivuotisia.<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 esitelt\u00e4v\u00e4t lajit kuuluvat sukuihin lampaank\u00e4\u00e4v\u00e4t (<em>Albatrellus<\/em>), sudenk\u00e4\u00e4v\u00e4t (<em>Boletopsis<\/em>), lakritsiorakkaat (<em>Bankera<\/em>) ja suomuorakkaat (<em>Sarcodon<\/em>). Lis\u00e4ksi m\u00e4ntykankailla tapaa etenkin nahkaorakkaisiin (<em>Hydnellum<\/em>) ja ryytiorakkaisiin (<em>Phellodon<\/em>) kuuluvia lajeja. Nahkaorakkaat ja ryytiorakkaat ovat hyvin sitkeit\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 esitelt\u00e4v\u00e4t lajit ovat v\u00e4hemm\u00e4n sitkeit\u00e4: malto lohkeaa, kun iti\u00f6em\u00e4\u00e4 murtaa.<\/p>\n<p>Maasta kasvavia k\u00e4\u00e4pi\u00e4 ei ylip\u00e4\u00e4t\u00e4ns\u00e4 montaa lajia ole, mutta orakaslajeja on paljon. Etenkin m\u00e4ntykankailla orakaslajisto on monimuotoinen ja joukossa on my\u00f6s harvinaisia ja uhanalaisia lajeja.<\/p>\n<p><spec>vuohenk\u00e4\u00e4p\u00e4<\/spec>&#160;&#160;<specita>Albatrellus subrubescens<\/specita><\/p>\n<figure id=\"attachment_628\" aria-describedby=\"caption-attachment-628\" style=\"width: 1200px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" src=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Albatrellus-subrubescens-JV20715F-1200n.jpg\" alt=\"\" width=\"1200\" height=\"776\" class=\"size-full wp-image-628\" srcset=\"https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Albatrellus-subrubescens-JV20715F-1200n.jpg 1200w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Albatrellus-subrubescens-JV20715F-1200n-300x194.jpg 300w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Albatrellus-subrubescens-JV20715F-1200n-768x497.jpg 768w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Albatrellus-subrubescens-JV20715F-1200n-1024x662.jpg 1024w\" sizes=\"(max-width: 1200px) 100vw, 1200px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-628\" class=\"wp-caption-text\">K<smacap>UVA 1.<\/smacap> <smapic>Vuohenk\u00e4\u00e4pi\u00e4 (<em>Albatrellus subrubescens<\/em>). Kuiva m\u00e4ntyvaltainen, hiekkapohjainen kangasmets\u00e4, jossa harvakseltaan koivuja ja kuusia, pienen polun laidalla. Kuva: Jukka Vauras 20715F.<\/smapic><\/figcaption><\/figure>\n<p>V<smacap>UOHENK\u00c4\u00c4P\u00c4<\/smacap> on lampaank\u00e4\u00e4p\u00e4\u00e4 pienempikokoinen ja hennompi laji. Lakki on ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisen muotoinen, oranssinvalkoinen, vanhemmiten kellanruskea, t\u00e4ysikasvuisena hieman suomuinen. Pillipuoli on aivan valkoinen, pillikerros on matala. Jalka on aluksi valkoinen, vanhemmiten sielt\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4 ruskehtavalaikkuinen. Punertavanruskeaa v\u00e4ri\u00e4 on etenkin jalan tyvell\u00e4. Malto muuttuu lohkopinnassa hieman oranssins\u00e4vyiseksi.<\/p>\n<p>Vuohenk\u00e4\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4 tuntomerkki on melko hento koko ja hailakan oranssinv\u00e4rinen lakki, joka kuitenkin muuttut vanhemmiten ruskeammaksi. Lakki on punertavampi kuin lampaank\u00e4\u00e4v\u00e4ll\u00e4, mutta ei niin voimakkaan oranssi kuin typask\u00e4\u00e4v\u00e4ll\u00e4. Vuohenk\u00e4\u00e4v\u00e4n malto muuttaa lohkopinnassa v\u00e4ri\u00e4\u00e4n, mutta se ei kellastu kuten lampaank\u00e4\u00e4v\u00e4n malto. <\/p>\n<p>Vuohenk\u00e4\u00e4p\u00e4 kasvaa hiekkapohjaisilla m\u00e4ntykankailla. Laji tunnetaan huonosti ja siit\u00e4 on tietoja melko v\u00e4h\u00e4n. Muut lampaank\u00e4\u00e4v\u00e4n suvun lajit kasvavat kuusivaltaisissa metsiss\u00e4 ja sekametsiss\u00e4.<\/p>\n<p><spec>sudenk\u00e4\u00e4p\u00e4<\/spec>&#160;&#160;<specita>Boletopsis grisea<\/specita><\/p>\n<figure id=\"attachment_629\" aria-describedby=\"caption-attachment-629\" style=\"width: 1200px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" src=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Boletopsis-grisea-JV20687F-1200n.jpg\" alt=\"\" width=\"1200\" height=\"796\" class=\"size-full wp-image-629\" srcset=\"https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Boletopsis-grisea-JV20687F-1200n.jpg 1200w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Boletopsis-grisea-JV20687F-1200n-300x199.jpg 300w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Boletopsis-grisea-JV20687F-1200n-768x509.jpg 768w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Boletopsis-grisea-JV20687F-1200n-1024x679.jpg 1024w\" sizes=\"(max-width: 1200px) 100vw, 1200px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-629\" class=\"wp-caption-text\">K<smacap>UVA 2.<\/smacap><smapic> Sudenk\u00e4\u00e4pi\u00e4 (<em>Boletopsis grisea<\/em>). Kuiva m\u00e4ntyvaltainen, hiekkapohjainen kangasmets\u00e4, jossa harvakseltaan koivuja ja kuusia, mets\u00e4tien laidalla. Kuva: Jukka Vauras 20687F.<\/smapic><\/figcaption><\/figure>\n<p>S<smacap>UDENK\u00c4\u00c4P\u00c4<\/smacap> on isohko ja roteva, jalallinen maassa kasvava k\u00e4\u00e4p\u00e4. T\u00e4ysikasvuisen lakin leveys on noin 10 cm. Lakki on laakea, paksu, pinnalta harmaa&#8211;punertavanharmaa, vanhemmiten hieman lohkeileva. Jalassakin on harmaata tai punertavanharmaata v\u00e4ri\u00e4. Jalka on paksu ja niin lyhyt, ett\u00e4 iti\u00f6em\u00e4 voi olla osittain sammalkerroksen ja karikkeen sis\u00e4ll\u00e4. Pillipinta on harmahtava, pillit eiv\u00e4t ole aivan pieni\u00e4 vaan ne erottuvat melko selv\u00e4sti. Selv\u00e4\u00e4 tuoksua ei ole. Maku on mieto.<\/p>\n<p>Sudenk\u00e4\u00e4p\u00e4 on melko harvinainen hiekkapohjaisten m\u00e4nnik\u00f6iden maassa kasvava k\u00e4\u00e4p\u00e4laji. Muita t\u00e4m\u00e4nn\u00e4k\u00f6isi\u00e4 k\u00e4\u00e4p\u00e4lajeja m\u00e4ntykankailla ei kasva.<\/p>\n<p><spec>sinijalkaorakas<\/spec>&#160;&#160;<specita>Sarcodon scabrosus<\/specita><\/p>\n<figure id=\"attachment_631\" aria-describedby=\"caption-attachment-631\" style=\"width: 1200px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" src=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Sarcodon-scabrosus-JV20714F-1200n.jpg\" alt=\"\" width=\"1200\" height=\"779\" class=\"size-full wp-image-631\" srcset=\"https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Sarcodon-scabrosus-JV20714F-1200n.jpg 1200w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Sarcodon-scabrosus-JV20714F-1200n-300x195.jpg 300w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Sarcodon-scabrosus-JV20714F-1200n-768x499.jpg 768w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Sarcodon-scabrosus-JV20714F-1200n-1024x665.jpg 1024w\" sizes=\"(max-width: 1200px) 100vw, 1200px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-631\" class=\"wp-caption-text\">K<smacap>UVA 3.<\/smacap><smapic> Sinijalkaorakkaita (<em>Sarcodon scabrosus<\/em>). Hiekkapohjainen m\u00e4ntykangas, jossa siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 koivuja ja kuusia, sein\u00e4sammalten ja puolukan joukossa, hienolla hiekalla. Kuva: Jukka Vauras 20714F.<\/smapic><\/figcaption><\/figure>\n<p>S<smacap>INIJALKAORAKAS<\/smacap> on ruskea isohko ja tanakka orakaslaji. T\u00e4ysikasvuisen lakin leveys on hieman yli 10 cm. Lakki on nuorena melko sile\u00e4, vanhemmiten ja kuivuessaan ruutumaisesti pieniksi suomuiksi halkeileva, melko tasaisen punertavanruskea. Piikkipinta on ruskeanharmahtava. Jalka on paksu ja melko lyhyt, latvapuolelta lakin v\u00e4rinen, tyvelt\u00e4 pitk\u00e4lt\u00e4 matkalta hailakan sinert\u00e4v\u00e4nharmaa. Leikkauspinnan malto on valkoista eik\u00e4 muuta v\u00e4ri\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Sinijalkaorakas on suomuorakkaiden sukua. Lajit ovat kauttaaltaan ruskeita ja enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n suomulakkisia. Suomuorakkaat eiv\u00e4t ole kovin sitkeit\u00e4: malto lohkeaa, kun iti\u00f6em\u00e4\u00e4 murtaa. Sukuun kuluu suurikokoisia ja paksumaltoisia, mutta my\u00f6s aika hentoja lajeja. Sinijalkaorakas on suomuorakkaaksi melko suurikokoinen ja tanakka, mutta aika sile\u00e4lakkinen. Kasvupaikan ohella jalan tyven sinert\u00e4v\u00e4 v\u00e4ri on hyv\u00e4 tuntomerkki. Vanhemmassa kirjallisuudessa sinijalkaorakas on kulkenut nimell\u00e4 <em>Sarcodon glaucopus<\/em>, joka kuitenkin on toinen laji.<\/p>\n<p>Sinijalkaorakas kasvaa karuilla ja etenkin hiekkapohjaisilla mailla m\u00e4nnyn seurassa. Samoilla paikoilla kasvava m\u00e4nnynsuomuorakas on selv\u00e4sti tummasuomulakkinen, eik\u00e4 sen jalan tyvi ole sinert\u00e4v\u00e4. Mik\u00e4li retkeilee kalkkivaikutteisissa m\u00e4nnik\u00f6iss\u00e4, kannattaa pit\u00e4\u00e4 silm\u00e4ll\u00e4 muita, Suomessa harvinaisia suomuorakaslajeja. Joukkoon kuuluu my\u00f6s lajeja, joilla jalan tyvell\u00e4 on sinert\u00e4v\u00e4\u00e4 v\u00e4ri\u00e4.<\/p>\n<nav class=\"navigation post-navigation\" role=\"navigation\">\n<h2 class=\"screen-reader-text\">M\u00e4ntykankaiden sienilajiston selaus<\/h2>\n<div class=\"nav-links\">\n<div class=\"nav-previous\"><a href=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/mantymetsien-risakaslajeja\/\" rel=\"prev\"><span class=\"nav-link-text\">Edellinen<\/span><\/p>\n<h3 class=\"entry-title\">M\u00e4ntymetsien risakaslajeja<\/h3>\n<p><\/a><\/div>\n<\/nav>\n<div class=\"foo\">\n<p>Mika Toivonen 24.8.2018<\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4ss\u00e4 esitell\u00e4\u00e4n muutamia maassa kasvavia m\u00e4ntykankaiden k\u00e4\u00e4p\u00e4- ja orakaslajeja. Maasta kasvavilla k\u00e4\u00e4vill\u00e4 ja orakkailla on helttasienten tapaan jalka ja lakki. <span class=\"more-text\">&hellip;<\/span><\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/650"}],"collection":[{"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=650"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/650\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3318,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/650\/revisions\/3318"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=650"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}