{"id":492,"date":"2017-08-14T03:08:12","date_gmt":"2017-08-14T05:08:12","guid":{"rendered":"http:\/\/sieniatlas.fi\/?page_id=492"},"modified":"2017-08-14T03:08:12","modified_gmt":"2017-08-14T05:08:12","slug":"pikku-ukonsienet-3","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/pikku-ukonsienet-3\/","title":{"rendered":"Pikku-ukonsienet – 3"},"content":{"rendered":"

T\u00e4ll\u00e4 sivulla esitell\u00e4\u00e4n kahdeksan pikku-ukonsienilajia, jotka ovat Suomessa harvinaisia tai hyvin harvinaisia. Osa lajeista on aivan etel\u00e4isi\u00e4 kalkkipohjaisten lehtojen sieni\u00e4.<\/p>\n

ruosteukonsieni<\/spec>  Lepiota boudieri<\/specita><\/p>\n

\"\"
KUVA 1.<\/smacap> Ruosteukonsieni\u00e4 (Lepiota boudieri<\/em>). Vaahteraa kasvava tienvarsitiheikk\u00f6, jossa my\u00f6s hieman haapaa ja harmaalepp\u00e4\u00e4, multapohja. Kuva: Ilkka Kyt\u00f6vuori 07-1593.<\/figcaption><\/figure>\n

RUOSTEUKONSIENI<\/smacap> on keskikokoinen pikku-ukonsieni, koko vaihtelee kuitenkin melkoisesti. Lakki on kauttaaltaan ja hyvin tihe\u00e4sti ruosteenruskeiden suomujen peitossa, valkoista v\u00e4ri\u00e4 ei ole paljoakaan n\u00e4kyvill\u00e4. Ruskeita suomuja on my\u00f6s jalassa, etenkin sen tyvell\u00e4. <\/p>\n

Ruosteukonsieni kasvaa lehtipuuvaltaisissa lehdoissa ja pusikoissa ja ainakin enimm\u00e4kseen kalkkipitoisella maalla. Ruosteukonsieni on meill\u00e4 harvinainen, mutta uusiakin l\u00f6yt\u00f6paikkoja on tullut tietoon, joten voi olla, ett\u00e4 erityisen harvinainen se ei ole. L\u00f6yt\u00f6j\u00e4 on Varsinais-Suomesta ja Uudeltamaalta. Lis\u00e4ksi lajista on ker\u00e4ys Kuusamosta, mutta varmuutta ei ole siit\u00e4, onko kyseess\u00e4 sama laji.<\/p>\n

lemu-ukonsieni<\/spec>  Lepiota ochraceofulva<\/specita><\/p>\n

\"\"
KUVA 2.<\/smacap> Lemu-ukonsieni\u00e4 (Lepiota ochraceofulva<\/em>). Valoisa mets\u00e4nlaita, muurahaispes\u00e4n edess\u00e4 paksulla kuuseneulaskarikkeella. Kuva: Petri Roponen.<\/figcaption><\/figure>\n

LEMU-UKONSIENI<\/smacap> on pikku-ukonsieneksi isokokoinen ja rotevahko. Lakki on kauttaaltaan ruosteenruskean suomuinen. Suomut eiv\u00e4t ole ulkonevia tai t\u00f6rr\u00f6tt\u00e4vi\u00e4. Suomuja on paljon, mutta ne ovat aika pieni\u00e4, joten valkoista pohjav\u00e4ri\u00e4kin on reilusti n\u00e4kyvill\u00e4 eik\u00e4 yleisvaikutelma ole kovin tumma. Jalassa on valkoista vanuisuutta. Lemu-ukonsieni muistuttaa ulkon\u00e4\u00f6lt\u00e4\u00e4n l\u00e4hinn\u00e4 kuusiukonsient\u00e4 (Lepiota audreae<\/em>).<\/p>\n

Lemu-ukonsienest\u00e4 on tiedossa kolme l\u00f6yt\u00f6\u00e4. Laji on tavattu Uudeltamaalta ja Etel\u00e4-H\u00e4meest\u00e4. L\u00f6yd\u00f6ist\u00e4 ainakin kaksi on muurahaispes\u00e4st\u00e4 tai aivan sen vierest\u00e4, siis paksulta kuusenneulaskarikkeelta.<\/p>\n

viiniukonsieni<\/spec>  Lepiota fuscovinacea<\/specita><\/p>\n

\"\"
KUVA 3.<\/smacap> Viiniukonsieni\u00e4 (Lepiota fuscovinacea<\/em>). Mets\u00e4n ja niityn reuna, l\u00e4hell\u00e4 py\u00f6kkej\u00e4 ja p\u00e4hkin\u00e4pensaita (Italia). Kuva: Jukka Vauras 29532F.<\/figcaption><\/figure>\n

VIINIUKONSIENI<\/smacap> on keskikokoinen pikku-ukonsieni. Lakki on viininpunaisenruskean suomuinen, samanv\u00e4risi\u00e4 suomuja voi olla jalassa. Suomuisuus voi olla hyvinkin tummaa. Lakin ja jalan pohjav\u00e4ri on vaaleamman violetti, mutta kokonaisvaikutelma on aika tumma. Muita aivan t\u00e4m\u00e4n v\u00e4risi\u00e4 lajeja Suomesta tunneta. L\u00e4hinn\u00e4 samanv\u00e4rinen mutta vaaleampi on iltaukonsieni (L. subincarnata<\/em>).<\/p>\n

Viiniukonsieni on Suomessa hyvin harvinainen. Suomesta on ainoastaan yksi l\u00f6yt\u00f6, Lohjalta kalkkikallion juurelta puoliavoimelta, lehtipuupensaita ja katajaa kasvavalta paikalta.<\/p>\n

kittiukonsieni<\/spec>  Lepiota coloratipes<\/specita>   (aikaisemmin k\u00e4ytetty v\u00e4\u00e4r\u00e4 nimi: L. rufipes<\/em>)<\/smapic> <\/p>\n

\"\"
KUVA 4.<\/smacap> Kittiukonsieni\u00e4 (Lepiota coloratipes<\/em>). Kirkkomaa, varjoisa sammaleinen nurmikko multaisella kalkkimaalla (Viro). Kuva: Jukka Vauras 26695F.<\/smapic><\/figcaption><\/figure>\n

KITTIUKONSIENI<\/smacap> on hyvin pienikokoinen, lakin leveys on n. 1–2 cm. Sieni ei kuitenkaan ole aivan hento. Lakki on l\u00e4hes valkoinen ja l\u00e4hes sile\u00e4. Jalassa on hyvin ohutta valkoista seitti\u00e4, harvoin villaisuutta, rengasta ei ole. Jalka tummuu vanhemmiten harmahtavanruskehtavaksi tai violetinvivahteiseksi. <\/p>\n

Kittiukonsieni on meill\u00e4 harvinainen, mutta ei aivan etel\u00e4inen laji. L\u00f6yt\u00f6j\u00e4 on muutamia, Uudeltamaalta ja Etel\u00e4-Savosta. Lajia on tavattu kuivemman puoleisesta kalkkipitoisesta mets\u00e4st\u00e4 ja pihanurmikolta.<\/p>\n

Kittiukonsieni on niin sile\u00e4lakkinen, ettei sit\u00e4 helposti hoksaa pikku-ukonsieneksi. Aika samann\u00e4k\u00f6isi\u00e4, pieni\u00e4 tai hyvin pieni\u00e4 ja valkoisia lajeja ovat liitu-ukonsieni (Lepiota subalba<\/em>), pikku-ukonsieni (Lepiota parvannulata<\/em>) ja jauheukonsieni (Cystolepiota seminuda<\/em>). <\/p>\n

liitu-ukonsieni<\/spec>  Lepiota subalba<\/specita><\/p>\n

\"\"
KUVA 5.<\/smacap> Liitu-ukonsieni\u00e4 (Lepiota subalba<\/em>). Kuva: Jukka Vauras.<\/smapic><\/figcaption><\/figure>\n

LIITU-UKONSIENI<\/smacap> on hyvin pienikokoinen, lakin leveys on n. 1–2 cm. Lakki on valkoinen tai se voi olla aika selv\u00e4stikin ruskehtava, etenkin keskelt\u00e4. Lakki n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 melko sile\u00e4lt\u00e4 eik\u00e4 se ole jauheinen. Jalka on ensin valkoinen, mutta voi vanhemmiten kellerty\u00e4 ja tummua. Jalan pinnalla on valkoista suojusj\u00e4tett\u00e4, kunnon rengasta ei ole. <\/p>\n

Liitu-ukonsieni on meill\u00e4 harvinainen ja aika etel\u00e4inen laji. Pohjoisimmat tiedot ovat Etel\u00e4-H\u00e4meest\u00e4 ja Etel\u00e4-Savosta. Sieni kasvaa etenkin kalkkipohjaisissa lehtipuulehdoissa ja lehtopensaikoissa.<\/p>\n

pikku-ukonsieni<\/spec>  Lepiota parvannulata<\/specita><\/p>\n

\"\"
KUVA 6.<\/smacap> Pikku-ukonsieni\u00e4 (Lepiota parvannulata<\/em>). Pieni tiheikk\u00f6, jossa lehtipuupensaita ja muutamia vanhoja m\u00e4ntyj\u00e4, kalkkivaikutteinen paikka. Kuva: Ilkka Kyt\u00f6vuori 93-820.<\/smapic><\/figcaption><\/figure>\n

PIKKU-UKONSIENI<\/smacap> on hyvin pieni valkoinen laji, lakin leveys on vain 0,5–1,5 cm. Jalka on sile\u00e4 ja siin\u00e4 on selv\u00e4 rengas, joka voi tippua tai j\u00e4\u00e4d\u00e4 kiinni lakin reunaan. Selv\u00e4 rengas on hyv\u00e4 tuntomerkki, jonka perusteella lajin erottaa muista pienikokoisista valkoisista lajeista.<\/p>\n

Lajista on yksi ker\u00e4ys Suomesta, Lohjalta kalkkivaikutteisesta kuivahkosta metsik\u00f6st\u00e4. <\/p>\n

hentoukonsieni<\/spec>  Lepiota locquinii<\/specita>
\n[Kuva puuttuu.]<\/p>\n

HENTOUKONSIENI<\/smacap> on pienehk\u00f6, hento ja korkeajalkainen sieni. Lakki on suomuinen ja kellanruskea. Hentoukonsieni muistuttaa ulkon\u00e4\u00f6lt\u00e4\u00e4n jonkin verran kesiukonsient\u00e4, mutta on isokokoisempi.<\/p>\n

Hentoukonsienest\u00e4 on yksi melko vanha ker\u00e4ys Lohjalta kalkkipohjaisesta lehtipuulehdosta. Ulkomailla lajin ilmoitetaan kasvavan aurinkoisilla ja ruohoisilla paikoilla. <\/p>\n

iltaukonsieni<\/spec>  Lepiota subincarnata<\/specita>
\n[Kuva puuttuu.]<\/p>\n

ILTAUKONSIENI<\/smacap> keskikokoinen laji, jonka lakin pinnassa ja suomuissa on vaaleanpunertavaa v\u00e4ri\u00e4 tai s\u00e4vy\u00e4, joka on aika samanv\u00e4rist\u00e4 kuin rusok\u00e4rp\u00e4ssienell\u00e4. Lakin suomuisuus vaihtelee paljon, lakki voi olla l\u00e4hes sile\u00e4 ja tumma tai toisaalta pikkusuomuinen. Nuoren sienen jalka on valkoinen-vaaleanpunertava, vanhemmiten jalka tummuu. Jalassa on yleens\u00e4 useita selvi\u00e4 vaaleita v\u00f6it\u00e4 ja jalassa voi olla samanv\u00e4risi\u00e4 suomuja kuin lakissakin. <\/p>\n

Iltaukonsieni on hyvin harvinainen. Suomesta tunnetaan yksi ker\u00e4ys, Helsingist\u00e4 merenrantaniitylt\u00e4 leppien alta.<\/p>\n