{"id":482,"date":"2017-08-14T03:08:56","date_gmt":"2017-08-14T05:08:56","guid":{"rendered":"http:\/\/sieniatlas.fi\/?page_id=482"},"modified":"2017-08-14T03:08:56","modified_gmt":"2017-08-14T05:08:56","slug":"pikku-ukonsienet-lepiota","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/pikku-ukonsienet-lepiota\/","title":{"rendered":"Pikku-ukonsienet &ndash; Lepiota"},"content":{"rendered":"<p><strong>Ulkon\u00e4k\u00f6.<\/strong> Pikku-ukonsienet (suku <em>Lepiota<\/em>) ovat pienehk\u00f6j\u00e4&ndash;pieni\u00e4, yleens\u00e4 ohutjalkaisia ja hentoja sieni\u00e4. Lakki on suomuinen, mik\u00e4 on hyv\u00e4 tuntomerkki. Suomut ovat osa lakin rakennetta, ne eiv\u00e4t yleens\u00e4 ole helposti irtoilevia. Samanlaista suomuisuutta voi olla jalassakin, etenkin jalan tyvell\u00e4. Jalan pinnalla voi olla vaaleaa h\u00f6talett\u00e4 tai vanua. Osalla lajeista jalassa on selv\u00e4 rengas ja t\u00e4ll\u00f6in jalka voi olla melkein sile\u00e4. Rengas on l\u00f6yh\u00e4, jolloin se voi tippua tai j\u00e4\u00e4d\u00e4 kiinni lakin reunaan. Heltat ovat irtotyviset ja valkoiset tai l\u00e4hes valkoiset. Iti\u00f6p\u00f6ly on valkoista.<\/p>\n<p><strong>Ekologia ja kasvupaikat.<\/strong> Pikku-ukonsienet ovat lahottajia. Ne lahottavat kariketta ja useimmat lajit suosivat paikkoja, jossa kariketta on runsaasti. Valtaosa lajeista kasvaa runsasravinteisilla paikoilla, jotkut lajeista ainoastaan kalkkipitoisella maalla.<\/p>\n<p>Suurin osa lajeista kasvaa metsiss\u00e4, paksussa neulas- tai lehtikarikkeessa. Jotkut lajit suosivat kuusivaltaisia metsi\u00e4, toiset lehtipuuvaltaisia metsi\u00e4 ja lehtoja, esimerkiksi lepikoita. Osa lajeista suosii avoimia paikkoja, joten pikku-ukonsieni\u00e4 voi tavata my\u00f6s niityilt\u00e4, pihamailta ja teiden varsilta.<\/p>\n<p><strong>Yleisyys<\/strong>. Suomen luonnosta tunnetaan hieman yli 20 pikku-ukonsienilajia. Aivan yleisi\u00e4 lajeja on vain kolme. Valtaosa lajeista on harvinaisia tai hyvin harvinaisia. Muutaman lajin yleisyytt\u00e4 ei oikein osata arvioida. Hyvin harvinaisista lajeista miltei kaikki ovat etel\u00e4isi\u00e4 kalkkipohjaisten lehtojen sieni\u00e4.<\/p>\n<p>Suomen pikku-ukonsienilajien ekologiaa ja levinneisyytt\u00e4 on esitelty julkaisussa <em>Suomen helttasienten ja tattien ekologia, levinneisyys ja uhanalaisuus<\/em> (Salo ym. (toim.), 2005, <a href=\"https:\/\/helda.helsinki.fi\/bitstream\/handle\/10138\/40619\/SY_769.pdf?sequence=1\">pdf<\/a>). Nyt t\u00e4ss\u00e4 esitetyt arviot lajien yleisyyksist\u00e4, levinneisyyksist\u00e4 ja ekologiasta eiv\u00e4t merkitt\u00e4v\u00e4sti poikkea julkaisun tiedoista. Uusia havaintoja harvinaisista lajeista on t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen kertynyt, mutta aika niukasti. <\/p>\n<p>Modernin DNA-tutkimuksen tuloksia Suomen pikku-ukonsienin\u00e4ytteist\u00e4 ei ole k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4, joten on hyvin mahdollista, ett\u00e4 Suomessa lajeja on enemm\u00e4n kuin mit\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 osataan tunnistaa.<\/p>\n<p>Pikku-ukonsienilajeja kasvaa my\u00f6s kukkaruukuissa ja kasvihuoneissa. N\u00e4it\u00e4 ainoastaan sis\u00e4tiloista tavattuja lajeja ei ole esitelty.<\/p>\n<p>Lajit on t\u00e4ss\u00e4 esitelty yleisyyden perusteella kolmelle sivulle jaoteltuna:<\/p>\n<ol>\n<li><a href=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/pikku-ukonsienet-1\/\">Y<smacap>LEISET LAJIT:<\/smacap><\/a> <smapic>villaukonsieni (<em>L.&#160;clypeolaria<\/em>), vanu-ukonsieni (<em>L.&#160;magnispora<\/em>), puistoukonsieni (<em>L.&#160;cristata<\/em>).<\/smapic><\/li>\n<li><a href=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/pikku-ukonsienet-2\/\">J<smacap>OKSEENKIN HARVINAISET ja HARVINAISET LAJIT:<\/smacap><\/a> <smapic>kastanjaukonsieni (<em>L.&#160;castanea<\/em>),  siroukonsieni (<em>L.&#160;felina<\/em>), helaukonsieni (<em>L.&#160;pseudolilacea<\/em>), kesiukonsieni (<em>L.&#160;setulosa<\/em>), viherukonsieni (<em>L.&#160;grangei<\/em>), ketoukonsieni (<em>L.&#160;oreadiformis<\/em>), alvariukonsieni (<em>L.&#160;erminea<\/em>), lumiukonsieni (<em>L.&#160;angustispora<\/em>), <em>L.&#160;apatelia<\/em>, kuusiukonsieni (<em>L.&#160;audreae<\/em>).<\/smapic><\/li>\n<li><a href=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/pikku-ukonsienet-3\/\">H<smacap>YVIN HARVINAISET LAJIT:<\/smacap><\/a> <smapic>ruosteukonsieni (<em>L.&#160;boudieri<\/em>), lemu-ukonsieni (<em>L.&#160;ochraceofulva<\/em>), viiniukonsieni (<em>L.&#160;fuscovinacea<\/em>), kittiukonsieni (<em>L.&#160;coloratipes<\/em>), liitu-ukonsieni (<em>L.&#160;subalba<\/em>), pikku-ukonsieni (<em>L.&#160;parvannulata<\/em>), hentoukonsieni <em>(L.&#160;locquinii)<\/em>, iltaukonsieni (<em>L.&#160;subincarnata<\/em>).<\/smapic><\/li>\n<\/ol>\n<p><strong>L\u00e4hisukuja:<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li><a href=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/siiliukonsienet-echinoderma\/\">siiliukonsienet &ndash; <em>Echinoderma<\/em><\/a><\/li>\n<li><a href=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/jauhikkaat-melanophyllum\/\">jauhikkaat &ndash; <em>Melanophyllum<\/em><\/a><\/li>\n<li>jauheukonsienet &ndash; <em>Cystolepiota<\/em><\/li>\n<li>tahmaukonsienet &ndash; <em>Chamaemyces<\/em><\/li>\n<\/ul>\n<p>My\u00f6s ryh\u00e4kk\u00e4\u00e4t (suvut <em>Cystoderma<\/em> ja <em>Cystodermella<\/em>) muistuttavat aikalailla pikku-ukonsieni\u00e4, vaikka ollenkaan l\u00e4heist\u00e4 sukua pikku-ukonsienille ne eiv\u00e4t ole.<\/p>\n<nav class=\"navigation post-navigation\" role=\"navigation\">\n<h2 class=\"screen-reader-text\">Pikku-ukonsienten ja l\u00e4hisukujen selaus<\/h2>\n<div class=\"nav-links\">\n<div class=\"nav-next\"><a href=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/pikku.ukonsienet-1\/\" rel=\"next\"><span class=\"nav-link-text\">Seuraava<\/span><\/p>\n<h3 class=\"entry-title\">Pikku-ukonsienet &ndash; 1<\/h3>\n<p><\/a><\/div>\n<\/div>\n<\/nav>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ulkon\u00e4k\u00f6. Pikku-ukonsienet (suku Lepiota) ovat pienehk\u00f6j\u00e4&ndash;pieni\u00e4, yleens\u00e4 ohutjalkaisia ja hentoja sieni\u00e4. Lakki on suomuinen, mik\u00e4 on hyv\u00e4 tuntomerkki. Suomut ovat <span class=\"more-text\">&hellip;<\/span><\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":469,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/482"}],"collection":[{"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=482"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/482\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":483,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/482\/revisions\/483"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/469"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=482"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}