{"id":3726,"date":"2021-07-23T07:03:38","date_gmt":"2021-07-23T09:03:38","guid":{"rendered":"http:\/\/sieniatlas.fi\/?page_id=3726"},"modified":"2021-07-23T07:03:38","modified_gmt":"2021-07-23T09:03:38","slug":"lampaankaavat-albatrellus","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/lampaankaavat-albatrellus\/","title":{"rendered":"Lampaank\u00e4\u00e4v\u00e4t – Albatrellus"},"content":{"rendered":"

Lampaank\u00e4\u00e4v\u00e4t, suku Albatrellus<\/em><\/a>, ovat maassa kasvavia keskikokoisia–suurikokoisia k\u00e4\u00e4v\u00e4kk\u00e4it\u00e4. Lakin alapuoli, iti\u00f6lava, on pillipintainen ja l\u00e4hes valkoinen. Iti\u00f6em\u00e4t ovat melko pehmeit\u00e4 ja yksivuotisia. malto on lohkeavaa, valkoista. Lampaank\u00e4\u00e4v\u00e4t ovat metsiss\u00e4 kasvavia sieni\u00e4. Ne eiv\u00e4t ole lahottajia vaan puiden kanssa kasvavia mykorritsasieni\u00e4.<\/p>\n

Suomesta tunnetaan nelj\u00e4 Albatrellus<\/em>-lajia: lampaank\u00e4\u00e4p\u00e4 (Albatrellus ovinus<\/em>) ja typ\u00e4sk\u00e4\u00e4p\u00e4 (Albatrellus confluens<\/em>) ovat ruokasienest\u00e4j\u00e4lle tuttuja, yleisi\u00e4 lajeja. Vuohenk\u00e4\u00e4p\u00e4 (Albatrellus subrubescens<\/em>) on paljon huonommin tunnettu laji. Karitsank\u00e4\u00e4p\u00e4 (Albatrellus citrinus<\/em>) on harvinainen, Suomesta vain muutamasta paikasta tavattu laji.<\/p>\n

lampaank\u00e4\u00e4p\u00e4<\/spec>  Albatrellus ovinus<\/specita><\/p>\n

\"\"
KUVA 1.<\/smacap> Lampaank\u00e4\u00e4pi\u00e4 A. ovinus<\/em> mustikkaa ja sein\u00e4sammalta kasvavassa kuusikossa. Kuva: Laura Tarvainen JX.1204180#4.<\/smapic><\/figcaption><\/figure>\n

LAMPAANK\u00c4\u00c4P\u00c4<\/smacap> on t\u00e4ysikasvuisena hyvin suurikokoinen. Lakki on vaalean harmaanruskea, vanhemmiten halkeileva. Jalka ja pillipinta ovat ensin valkoisia. I\u00e4n my\u00f6t\u00e4 vauriokohtiin ja etenkin pillipinnalle lakin reunoille ilmaantuu sitruunankeltaista v\u00e4ri\u00e4. Leikkauspinnassa malto kellertyy samoin. Pannulla kuumennettuna sienenpalojen v\u00e4ri on selv\u00e4sti kellertyv\u00e4–vihertyv\u00e4.<\/p>\n

Lampaank\u00e4\u00e4p\u00e4 kasvaa etenkin kuusivaltaisssa metsiss\u00e4 Etel\u00e4-Lappiin asti. Pohjoisimmat l\u00f6yd\u00f6t ovat Kittil\u00e4st\u00e4. Tyypillinen kasvupaikka on mustikkatyypin tuore kuusikko.<\/p>\n

typ\u00e4sk\u00e4\u00e4p\u00e4<\/spec>  Albatrellus confluens<\/specita><\/p>\n

\"\"
KUVA 2.<\/smacap> Typ\u00e4sk\u00e4\u00e4pi\u00e4 A. confluens<\/em> hiekkapohjaisella m\u00e4ntykankaalla. Kuva Jukka Vauras 23291F.<\/smapic><\/figcaption><\/figure>\n

TYP\u00c4SK\u00c4\u00c4P\u00c4<\/smacap> on usein tiiviina tuppaina kasvava, suurikokoinen ja roteva, mutta lampaank\u00e4\u00e4p\u00e4\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin hieman pienempi laji. Lakki on hailakan persikanv\u00e4rinen– selv\u00e4sti oranssi. Lakki on melko tasav\u00e4rinen eik\u00e4 se juuri halkeile edes vanhemmiten. Malto ei kellerry ja kypsennett\u00e4ess\u00e4 sienenpalat j\u00e4\u00e4v\u00e4t valkoisiksi.<\/p>\n

Typ\u00e4sk\u00e4\u00e4p\u00e4 kasvaa havumetsiss\u00e4 Etel\u00e4-Lappiin asti. Pohjoisimmat l\u00f6yd\u00f6t ovat Kolarista. Kasvupaikat ovat karunpuoleisia.<\/p>\n

Vuohenk\u00e4\u00e4p\u00e4<\/spec>  Albatrellus subrubescens<\/specita><\/p>\n

\"\"
KUVA 3. <\/smacap>Vuohenk\u00e4\u00e4pi\u00e4 A. subrubescens<\/em> hiekkapohjaisella m\u00e4ntykankaalla<\/smapic>. Kuva Tapio Kekki 4600.<\/figcaption><\/figure>\n

Etenkin vuohenk\u00e4\u00e4v\u00e4st\u00e4 kaivataan lis\u00e4\u00e4 havaintoja. Tutustu etsint\u00e4kuulutukseen<\/a>!<\/p>\n

Vuohenk\u00e4\u00e4p\u00e4 on lampaank\u00e4\u00e4p\u00e4\u00e4n ja typ\u00e4sk\u00e4\u00e4p\u00e4\u00e4n verrattuna hieman hennompi ja ohutmaltoisempi sieni. Lakki on ensin vaalea kuten lampaank\u00e4\u00e4v\u00e4ll\u00e4, mutta muuttuu pian hieman v\u00e4rikk\u00e4\u00e4mm\u00e4ksi: hennon oranssinpunertavaksi, joskus aavistuksen violetinvivahteiseksi. Lopulta avoimella paikalla kasvavan sienen lakki voi olla ruskea, jolloin v\u00e4ri muistuttaa enemm\u00e4n typ\u00e4sk\u00e4\u00e4p\u00e4\u00e4. Vuohenk\u00e4\u00e4v\u00e4n lakki halkeilee vanhemmiten kuin lampaank\u00e4\u00e4v\u00e4ll\u00e4, typ\u00e4sk\u00e4\u00e4v\u00e4n lakki ei juuri halkeile.<\/p>\n

Vuohenk\u00e4\u00e4v\u00e4n jalassa on usein tummia l\u00e4iski\u00e4 ja aivan tyvell\u00e4 voi olla punaista v\u00e4ri\u00e4, joka typ\u00e4sk\u00e4\u00e4v\u00e4lt\u00e4 ja lampaank\u00e4\u00e4v\u00e4lt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 puuttuvan. Pillipinnalla voi vauriokohdissa olla oranssia v\u00e4ri\u00e4. Malto voi leikkauspinnasta kellerty\u00e4 lampaank\u00e4\u00e4v\u00e4n tapaan. Maastossa t\u00e4m\u00e4 ei aina ilmene selv\u00e4sti, mutta pannulla vuohenk\u00e4\u00e4p\u00e4palaset muuttuvat selv\u00e4sti keltaisiksi.<\/p>\n

Vuohenk\u00e4\u00e4p\u00e4 kasvaa hiekkapohjaisissa m\u00e4nnik\u00f6iss\u00e4. Tietoja on ymp\u00e4ri Suomea mutta melko niukasti, pohjoisimmat havainnot ovat Pelkosenniemelt\u00e4.<\/p>\n

karitsank\u00e4\u00e4p\u00e4<\/spec>  Albatrellus citrinus<\/specita><\/p>\n

\"\"
KUVA 4.<\/smacap> Karitsank\u00e4\u00e4pi\u00e4 A. citrinus<\/em> kalkkipohjaisessa kuusikossa, jossa kasvaa my\u00f6s p\u00e4hkin\u00e4pensaita. Kuva Jukka Vauras 16674F.<\/smapic><\/figcaption><\/figure>\n

Karitsank\u00e4\u00e4p\u00e4 on vuohenk\u00e4\u00e4v\u00e4n kokoinen tai viel\u00e4 pienempi sieni. Karitsank\u00e4\u00e4p\u00e4 on kuvattu tieteelle uutena vasta 2000-luvun alussa, sit\u00e4 ennen sit\u00e4 ei osattu erottaa vuohenk\u00e4\u00e4v\u00e4st\u00e4. Holmberg & Marklundin Sienioppaassa<\/em> (1998) esitell\u00e4\u00e4n vuohenk\u00e4\u00e4p\u00e4, mutta kuvauksessa sekoittuvat vuohenk\u00e4\u00e4v\u00e4n ja karitsank\u00e4\u00e4v\u00e4n tuntomerkit. Sienet kuvataulussa ovat ilmeisesti karitsank\u00e4\u00e4pi\u00e4. <\/p>\n

Karitsank\u00e4\u00e4p\u00e4 on kauttaaltaan l\u00e4hes valkoinen. Vanhemmiten lakkiin ja jalkaan ilmaantuu kellert\u00e4vi\u00e4 l\u00e4iski\u00e4. Lakki ei tummu samalla tavoin kuin lampaank\u00e4\u00e4v\u00e4ll\u00e4. Mallon v\u00e4rimuutoksista tai mausta ei k\u00e4sityst\u00e4 ole.<\/p>\n

Karitsank\u00e4\u00e4p\u00e4 kasvaa ainakin kuusilehdoissa kalkkialueilla. T\u00e4llaisia kasvupaikkoja on Suomessa v\u00e4h\u00e4n. Lis\u00e4ksi laji on levinneisyydelt\u00e4\u00e4n etel\u00e4inen. Suomesta laji tunnetaan ainoastaan muutamasta paikasta Ahvenanmaalta ja lounaisrannikolta.<\/p>\n


\nKIRJALLISUUTTA:
\nHolmberg, P. & Marklund, H. 1998. Sieniopas. Otava, Helsinki. Alkuteos Nya Svampboken 1996.
\nMuuruvirta, P. & Toivonen, M. 2021. Vuohenk\u00e4\u00e4p\u00e4 — m\u00e4ntykankaiden mysteeri. Sienilehti 73(2), 8–12.
\nNiemel\u00e4, T. 2005. Uutta tietoa lampaank\u00e4\u00e4v\u00e4st\u00e4. Sienilehti 57(3), 70–74.
\nNiemel\u00e4, T. 2016. Suomen k\u00e4\u00e4v\u00e4t. Norrlinia 31: 1–432.
\nSalo P., Niemel\u00e4 T. & Salo U. 2006. Suomen sieniopas. WSOY & Kasvimuseo, Porvoo, 512 s.
\n<\/small><\/p>\n

\nMika Toivonen 21.7.2021. Last update: 21.7.2021\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lampaank\u00e4\u00e4v\u00e4t, suku Albatrellus, ovat maassa kasvavia keskikokoisia–suurikokoisia k\u00e4\u00e4v\u00e4kk\u00e4it\u00e4. Lakin alapuoli, iti\u00f6lava, on pillipintainen ja l\u00e4hes valkoinen. Iti\u00f6em\u00e4t ovat melko pehmeit\u00e4 …<\/span><\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3726"}],"collection":[{"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3726"}],"version-history":[{"count":45,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3726\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3797,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3726\/revisions\/3797"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3726"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}