{"id":356,"date":"2017-07-03T20:08:33","date_gmt":"2017-07-03T22:08:33","guid":{"rendered":"http:\/\/sieniatlas.fi\/?page_id=356"},"modified":"2019-08-06T21:25:28","modified_gmt":"2019-08-06T23:25:28","slug":"akansienet-suku-chlorophyllum","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/akansienet-suku-chlorophyllum\/","title":{"rendered":"Akansienet &ndash; Chlorophyllum"},"content":{"rendered":"<p>Akansienet ovat suurikokoisia, suomulakkisia ja renkaallisia sieni\u00e4. Vaikka akansienet ovat <a href=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/ukonsienet-suku-macrolepiota\/\">ukonsienten<\/a> n\u00e4k\u00f6isi\u00e4, aivan l\u00e4heist\u00e4 sukua ukonsienille ne eiv\u00e4t ole. Nyky\u00e4\u00e4n akansienet ovat suvussa <em>Chlorophyllum<\/em>. Akansienilajien tieteellisiss\u00e4 nimiss\u00e4 on tapahtunut \u00e4skett\u00e4in muitakin muutoksia.<\/p>\n<p>Suomesta tunnetaan kolme akansienilajia. Itse akansieni (<em>Chlorophyllum olivieri<\/em>) on tyypillisesti mets\u00e4sieni. Puistoakansieni (<em>Chlorophyllum rachodes<\/em>) kasvaa nurmikoilla, puutarhoissa ja kompostikasoissa. Tarha-akansient\u00e4 (<em>Chlorophyllum brunneum<\/em>) on Suomesta tavattu etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 sis\u00e4tiloista: kasvihuoneista ja kukkaruukuista, mutta se on l\u00f6ydetty my\u00f6s puutarhakompostista.<\/p>\n<p><spec>akansieni<\/spec>&#160;&#160;<specita>Chlorophyllum olivieri<\/specita><\/p>\n<figure id=\"attachment_427\" aria-describedby=\"caption-attachment-427\" style=\"width: 1200px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" src=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2017\/07\/olivieri-7601F.jpg\" alt=\"\" width=\"1200\" height=\"779\" class=\"size-full wp-image-427\" srcset=\"https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2017\/07\/olivieri-7601F.jpg 1200w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2017\/07\/olivieri-7601F-300x195.jpg 300w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2017\/07\/olivieri-7601F-768x499.jpg 768w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2017\/07\/olivieri-7601F-1024x665.jpg 1024w\" sizes=\"(max-width: 1200px) 100vw, 1200px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-427\" class=\"wp-caption-text\">K<smacap>UVA 1.<\/smacap><smapic> Tummalakkisia akansieni\u00e4 (<em>Chlorophyllum olivieri<\/em>). Kuva: Jukka Vauras 7601F.<\/smapic><\/figcaption><\/figure>\n<figure id=\"attachment_426\" aria-describedby=\"caption-attachment-426\" style=\"width: 1200px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" src=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2017\/07\/olivieri-13053F.jpg\" alt=\"\" width=\"1200\" height=\"779\" class=\"size-full wp-image-426\" srcset=\"https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2017\/07\/olivieri-13053F.jpg 1200w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2017\/07\/olivieri-13053F-300x195.jpg 300w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2017\/07\/olivieri-13053F-768x499.jpg 768w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2017\/07\/olivieri-13053F-1024x665.jpg 1024w\" sizes=\"(max-width: 1200px) 100vw, 1200px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-426\" class=\"wp-caption-text\">K<smacap>UVA 2.<\/smacap><smapic> Vaaleahkolakkisia akansieni\u00e4 (<em>Chlorophyllum olivieri<\/em>). Kuva: Jukka Vauras 13053F.<\/smapic><\/figcaption><\/figure>\n<p>A<smacap>KANSIENI<\/smacap> muistuttaa aika lailla ukonsient\u00e4. Akansieni on v\u00e4h\u00e4n pienempi eik\u00e4 yht\u00e4 korkea. Lakki on kauttaaltaan, reunoja my\u00f6ten vahvasuomuinen ja t\u00e4ten yleens\u00e4 melko tasav\u00e4rinen, ruskea&#8211;harmaanruskea. Rengas on suuri ja paksu ja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yleens\u00e4 selv\u00e4sti kaksinkertaiselta. Renkaan alapinta on tumma. Akansienen jalka on yksiv\u00e4rinen, ei samalla tavalla kirjava kuin ukonsienell\u00e4. Akansienen malto punertuu leikkauspinnasta.<\/p>\n<p>Akansieni kasvaa tyypillisesti mets\u00e4ss\u00e4, usein muurahaispesiss\u00e4 ja suurten kuusten alla, paksussa kuusenneulaskarikkeessa. Akansieni on yleinen ja sit\u00e4 on tavattu Lappia my\u00f6ten.<\/p>\n<p><spec>puistoakansieni<\/spec>&#160;&#160;<specita>Chlorophyllum rachodes<\/specita><\/p>\n<figure id=\"attachment_429\" aria-describedby=\"caption-attachment-429\" style=\"width: 1200px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" src=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2017\/07\/rachodes-29330F.jpg\" alt=\"\" width=\"1200\" height=\"784\" class=\"size-full wp-image-429\" srcset=\"https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2017\/07\/rachodes-29330F.jpg 1200w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2017\/07\/rachodes-29330F-300x196.jpg 300w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2017\/07\/rachodes-29330F-768x502.jpg 768w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2017\/07\/rachodes-29330F-1024x669.jpg 1024w\" sizes=\"(max-width: 1200px) 100vw, 1200px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-429\" class=\"wp-caption-text\">K<smacap>UVA 3.<\/smacap><smapic> Puistoakansieni\u00e4 (<em>Chlorophyllum rachodes<\/em>) puistonurmikolla. Kuva: Jukka Vauras 29330F.<\/smapic><\/figcaption><\/figure>\n<p>P<smacap>UISTOAKANSIENT\u00c4<\/smacap> on aiemmin pidetty akansienen muotona, mutta on osoitettu, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on toinen laji. Lakki on tummasuomuinen ja lakin keskusta hyvin suurisuomuinen. Reunoille p\u00e4in tummat suomut pienenev\u00e4t ja niit\u00e4 on v\u00e4hemm\u00e4n, jolloin lakki on reunoilta yleens\u00e4 selv\u00e4sti vaaleampi. Lakki ei siis ole niin tasav\u00e4rinen kuin akansienen lakki ja voi muistuttaa p\u00e4\u00e4lt\u00e4p\u00e4in enemm\u00e4n ukonsient\u00e4 ja tarha-akansient\u00e4. Rengas on akansienen tapaan paksu ja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kaksinkertaiselta. Akansienten tapaan jalka on sile\u00e4 tai l\u00e4hes sile\u00e4. Malto punertuu kuten akansienen malto.<\/p>\n<p>Puistoakansieni kasvaa nurmikoilla, lehtikasoissa ja \u2013komposteissa. Laji lienee ainakin Etel\u00e4-Suomessa yleinen, mutta tiedot levinneisyydest\u00e4 ovat puutteellisia, koska lajia ei ole tavattu erottaa akansienest\u00e4.<\/p>\n<p><spec>tarha-akansieni<\/spec>&#160;&#160;<specita>Chlorophyllum brunneum<\/specita><\/p>\n<figure id=\"attachment_428\" aria-describedby=\"caption-attachment-428\" style=\"width: 1995px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" src=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2017\/07\/brunneus-ML-2.jpg\" alt=\"\" width=\"1995\" height=\"1247\" class=\"size-full wp-image-428\" srcset=\"https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2017\/07\/brunneus-ML-2.jpg 1995w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2017\/07\/brunneus-ML-2-300x188.jpg 300w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2017\/07\/brunneus-ML-2-768x480.jpg 768w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2017\/07\/brunneus-ML-2-1024x640.jpg 1024w\" sizes=\"(max-width: 1995px) 100vw, 1995px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-428\" class=\"wp-caption-text\">K<smacap>UVA 4.<\/smacap><smapic> Tarha-akansieni\u00e4 (<em>Chlorophyllum brunneum<\/em>) rivitalon erkkerin kasvihuoneessa.<\/smapic><\/figcaption><\/figure>\n<p>T<smacap>ARHA-AKANSIENI<\/smacap> on rotevahko, muttei erityisen isokokoinen sieni. Lakissa on tummanruskeita suomuja, jotka voivat olla suuria ja lakin keskusta hyvin tumma. Suomuisuus ja samalla v\u00e4ri vaihtelevat: nuori sieni on tumma, mutta t\u00e4ysikasvuisen iti\u00f6em\u00e4n lakin reuna on enimm\u00e4lti valkoinen. Jalka on sile\u00e4. Rengas on melko ohut eik\u00e4 n\u00e4yt\u00e4 kaksinkertaiselta.<\/p>\n<p>Jalassa on tyypillisesti suuri, selv\u00e4olkainen tyvimukula. Leikkauspinnan malto muuttuu paikoin ensin porkkanan v\u00e4riseksi, sitten tummanpunaiseksi.<\/p>\n<p>Tarha-akansieni kasvaa Suomessa tyypillisesti sis\u00e4tiloissa: kasvihuoneissa ja suurissa kukkaruukuissa. Se on vastik\u00e4\u00e4n l\u00f6ytynyt Suomesta puutarhakompostista. Ruotsissa laji kasvaa my\u00f6s reheviss\u00e4 lehdoissa.<\/p>\n<p>Tarha-akansient\u00e4 ei ole helppo erottaa puistoakansienest\u00e4 ja varmistus vaatii mikroskopoinnin. Tarha-akansieni on keskim\u00e4\u00e4rin hieman pienempikokoinen kuin muut akansienilajit. Lakki ei ole yht\u00e4 paksusuomuinen kuin akansienen tai puistoakansienen lakki ja etenkin reunassa suomuisuus on hentoa. Tarha-akansienen jalassa on tyypillisesti selv\u00e4olkainen tyvimukula, mutta kaikissa iti\u00f6emiss\u00e4 tyvimukulaa ei ole. Rengas on ohuempi kuin puistoakansienell\u00e4, mutta t\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n ero ei aina ole selv\u00e4, koska akansienten rengas on usein enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n rispaantunut.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Akansienet ovat suurikokoisia, suomulakkisia ja renkaallisia sieni\u00e4. Vaikka akansienet ovat ukonsienten n\u00e4k\u00f6isi\u00e4, aivan l\u00e4heist\u00e4 sukua ukonsienille ne eiv\u00e4t ole. Nyky\u00e4\u00e4n <span class=\"more-text\">&hellip;<\/span><\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/356"}],"collection":[{"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=356"}],"version-history":[{"count":31,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/356\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":788,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/356\/revisions\/788"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=356"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}