{"id":3482,"date":"2020-08-19T20:16:56","date_gmt":"2020-08-19T22:16:56","guid":{"rendered":"http:\/\/sieniatlas.fi\/?page_id=3482"},"modified":"2020-08-19T21:00:29","modified_gmt":"2020-08-19T23:00:29","slug":"leccinum-hassakka","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/leccinum-hassakka\/","title":{"rendered":"Leccinum-h\u00e4ss\u00e4kk\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>Perinteinen suomalainen k\u00e4sitys on ollut, ett\u00e4 ryhm\u00e4\u00e4n kuuluu kolme lajia. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitys perustuu Mauri Korhosen tutkimuksiin. Vuonna 1995 Mauri Korhonen kuvasi tieteelle uutena <strong>lehtopunikkitatin<\/strong> (perusteli lajin olemassaolon ja antoi sille nimen). Viel\u00e4 vuosituhannen vaihteessa lajeista k\u00e4ytettiin nimi\u00e4:<\/p>\n<p>haavanpunikkitatti\t<em>Leccinum aurantiacum<\/em> (Bull.) Gray<br \/>\ntammenpunikkitatti\t<em>Leccinum quercinum<\/em> (Pilat) E.E.Green &#038; Watl.<br \/>\nlehtopunikkitatti\t<em>Leccinum populinum<\/em> M. Korhonen<\/p>\n<p>Vuonna 2005 hollantilainen tutkija den Bakker julkaisi v\u00e4it\u00f6skirjan <em>Leccinum<\/em>-suvun tateista. Ty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4ytettiin hyv\u00e4ksi my\u00f6s DNA-sekvenssiaineistoja. H\u00e4n veivasi edell\u00e4mainitun uusiksi seuraavasti:<\/p>\n<p>haavanpunikkitatti\t<em>Leccinum albostipitatum<\/em> H.C. den Bakker &#038; Noordel.<br \/>\n\u201dtoinen laji\u201d\t\t<em>Leccinum aurantiacum<\/em> (Bull.) Gray<\/p>\n<p>Den Bakkerin mielest\u00e4 lajeja on vain kaksi. H\u00e4n kiisti Mauri Korhosen n\u00e4kemyksen, ett\u00e4 tammenpunikkitatti ja lehtopunikkitatti ovat kaksi eri lajia. T\u00e4m\u00e4 \u201dtoinen laji\u201d sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 tammenpunikkitatin ett\u00e4 lehtopunikkitatin.<\/p>\n<p>Nimi <em>Leccinum aurantiacum<\/em> on ikivanha ja se on perustunut kuvatauluun (kuvataulu on ollut nimen tyyppi). T\u00e4ten nimen identiteetti on ollut tulkinnanvarainen. Den Bakker tulkitsi (tietty\u00e4 tulkintatraditiota seuraten), ett\u00e4 kuvataulussa on kuvattu t\u00e4m\u00e4 \u201dtoinen laji\u201d eik\u00e4 meik\u00e4l\u00e4inen haavanpunikkitatti. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 h\u00e4n muutti nimen <em>L. aurantiacum<\/em> osoittamaan &#8211; toista lajia. Tulkintansa tueksi den Bakker valitsi nimelle <em>L. aurantiacum<\/em> epityypin.<\/p>\n<p>Seurasi, ett\u00e4 haavanpunikkitatti j\u00e4i ilman tieteellist\u00e4 nime\u00e4. Den Bakker argumentoi, ett\u00e4 kelvollista nime\u00e4 ei ole olemassa, joten h\u00e4n antoi haavanpunikkitatille uuden tieteellisen nimen <em>Leccinum albostipitatum<\/em> (kuvasi lajin tieteelle uutena).<\/p>\n<p>Vastauksia esitettyihin kysymyksiin:<\/p>\n<p>Tieteelliset nimet ovat muuttuneet sitten oranssikirjan. Kosonen (2015) on kohdallaan (mutta ks. harjoitusteht\u00e4v\u00e4 alla). Siis:<\/p>\n<p>Haavanpunikkitatti on edelleen eri lajia kuin lehtopunikkitatti. T\u00e4t\u00e4 ei ole asetettu kyseenalaiseksi.<\/p>\n<p>Haavanpunikkitatin tieteellinen nimi nyky\u00e4\u00e4n on <em>Leccinum albostipitatum<\/em> H.C. den Bakker &#038; Noordel.<\/p>\n<p>Luontoportin \u201dtieteellinen synonyymi\u201d (<em>L. aurantiacum<\/em>) on pieless\u00e4.<\/p>\n<p>Lehtopunikkitatin tieteellinen nimen kohdalla tilanne on mielenkiintoinen. Se saattaa olla <em>Leccinum aurantiacum<\/em> (Bull.) Gray. Mahdollista kuitenkin on, ett\u00e4 lehtopunikkitatin se tieteellinen nimi, jota siit\u00e4 nimist\u00f6s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan pit\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, on <em>Leccinum populinum<\/em> M. Korhonen.<\/p>\n<p>J\u00e4t\u00e4n harjoitusteht\u00e4v\u00e4ksi sen pohtimisen, miss\u00e4 tilanteessa j\u00e4lkimm\u00e4inen toteutuisi.<\/p>\n<div class=\"foo\">\n<p>Mika Toivonen 20.8.2020. Last update: 20.8.2020<\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Perinteinen suomalainen k\u00e4sitys on ollut, ett\u00e4 ryhm\u00e4\u00e4n kuuluu kolme lajia. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitys perustuu Mauri Korhosen tutkimuksiin. Vuonna 1995 Mauri Korhonen <span class=\"more-text\">&hellip;<\/span><\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3482"}],"collection":[{"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3482"}],"version-history":[{"count":17,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3482\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3500,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3482\/revisions\/3500"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3482"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}