{"id":2364,"date":"2020-06-03T21:24:05","date_gmt":"2020-06-03T23:24:05","guid":{"rendered":"http:\/\/sieniatlas.fi\/?page_id=2364"},"modified":"2020-08-19T12:04:26","modified_gmt":"2020-08-19T14:04:26","slug":"amanita-sektio-vaginatae","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/amanita-sektio-vaginatae\/","title":{"rendered":"Renkaattomat k\u00e4rp\u00e4ssienet  &#8211; sektio Vaginatae"},"content":{"rendered":"<p>Renkaattomia k\u00e4rp\u00e4ssieni\u00e4 kasvaa Suomessa yli 20 lajia. Joukossa on useita lajeja, joista on vain muutama varmistettu havainto &#8211; toisin sanoen niiden yleisyydest\u00e4, levinneisyydest\u00e4 tai kasvupaikoista ei tiedet\u00e4 paljoakaan. Kaikkia tunnistettuja lajeja ei ole osattu nimet\u00e4, tokkopa kaikkia lajeja on viel\u00e4 edes tunnistettu. Lis\u00e4ksi on ep\u00e4selvi\u00e4 tapauksia: ei tiedet\u00e4, onko kyse yhdest\u00e4 vai useammasta lajista, koska DNA-erot ITS-geenialueella ovat pieni\u00e4.<\/p>\n<p>Moderni, tyyppin\u00e4ytteiden DNA-sekvensseihin tukeutuva tutkimus eurooppalaisesta lajistosta on viime aikoina edennyt, mutta sekin on viel\u00e4 kesken. T\u00e4t\u00e4 ilment\u00e4\u00e4 nimen <strong>harmaak\u00e4rp\u00e4ssieni<\/strong> <em>A. vaginata<\/em> nykyinen asema. Uusimmissa tutkimuksissa nime\u00e4 ei ole tulkittu, toisin sanoen on j\u00e4tetty p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, mit\u00e4 lajia nimell\u00e4 pit\u00e4isi tarkoittaa. T\u00e4ten kaikki suomalaisetkin harmaak\u00e4rp\u00e4ssieni-m\u00e4\u00e4ritykset on toistaiseksi tulkittava ep\u00e4varmoiksi eik\u00e4 lajia t\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n esitell\u00e4.<\/p>\n<p>Mikroskoopin alla renkaattomat k\u00e4rp\u00e4ssienet on melkoisen hankala ryhm\u00e4 eik\u00e4 mikroskooppisista tuntomerkeist\u00e4 tehd\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 asiaa. Suomessa k\u00e4rp\u00e4ssieni\u00e4 on pitk\u00e4\u00e4n ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ainoana tutkinut <em>Paavo H\u00f6ijer<\/em>. H\u00e4nen viimeisin artikkelinsa (2015) on huomattavan t\u00e4rke\u00e4, koska se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tiiviin, perusteellisen ja monipuolisen johdatuksen k\u00e4rp\u00e4ssienten tutkimiseen. My\u00f6s k\u00e4rp\u00e4ssienten mikroskopointia ja mikroskooppisia tuntomerkkej\u00e4 esitell\u00e4\u00e4n &#8211; samalla korostaen, kuinka my\u00f6s tuoreiden n\u00e4ytteiden huolellinen dokumentointi on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n edellytys lajien m\u00e4\u00e4ritt\u00e4miseksi.<\/p>\n<p>Toivottavasti l\u00f6ytyy innokkaita harrastajia, jotka perehtyv\u00e4t artikkeliin ja muuhun kirjallisuuteen ja l\u00e4htev\u00e4t mikroskoopinkin avulla tutkimaan renkaattomia k\u00e4rp\u00e4ssieni\u00e4.<\/p>\n<p>Lajikuvia viel\u00e4 puuttuu t\u00e4lt\u00e4kin sivulta. Hyvin dokumentoidut havainnot ja n\u00e4ytteet ovat arvokkaita! <\/p>\n<p><strong>Renkaattomille k\u00e4rp\u00e4ssienille yhteist\u00e4 tuntomerkkej\u00e4 ovat:<\/strong><\/p>\n<div class=\"ulheight\">\n<ul>\n<li>Lakin reuna on uurteinen.\n<\/li>\n<li>Rengasta ei ole, sis\u00e4suojus j\u00e4\u00e4 jalkaa peitt\u00e4v\u00e4ksi ohueksi kerrokseksi.\n<\/li>\n<li>Jalka on melko tasapaksu eik\u00e4 tyvipaksunnosta ole. Jalassa on tuppi.\n<\/li>\n<li>Iti\u00f6t ovat inamyloideja.\n<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Seuraaviin tuoretuntomerkkehin pit\u00e4\u00e4 erityisesti kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota:<\/strong><\/p>\n<div class=\"ulheight\">\n<ul>\n<li>Onko tuppi hyvin hauras, mureneva, l\u00e4hes olematon?\n<ul>\n<li>Hyvin hauraasta ulkosuojuksesta j\u00e4\u00e4 tyypillisesti useita l\u00e4iski\u00e4 lakin pinnalle. Nuori lakki voi olla t\u00e4ysin suojuksen peitossa ja lakin kasvaessa l\u00e4isk\u00e4t repeilev\u00e4t pienemmmiksi.\n<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<li>Vai onko tuppi selv\u00e4sti erottuva, mutta melko hauras &#8212; ei erityisen sitke\u00e4?\n<ul>\n<li>Tuppi on rispaantuva ja se voi sienen kasvaessa esimerkiksi hajota paloiksi pitkin jalkaa. Tuppea voi olla vaikea saada ehj\u00e4n\u00e4 yl\u00f6s. Lakin pinnalle j\u00e4\u00e4 melko usein tai toisinaan suojusj\u00e4tteit\u00e4: yksitt\u00e4inen iso tai muutamia pienempi\u00e4 l\u00e4iski\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<li>Vai onko tuppi sitke\u00e4?\n<ul>\n<li>Tuppi on paksu, ehj\u00e4reunainen, eik\u00e4 se hajoa helposti. Lakin p\u00e4\u00e4lle j\u00e4\u00e4 harvoin suojusj\u00e4tel\u00e4iski\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<li>Onko tuppi jalkaa tiukasti ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4, vai alaosasta tiukasti jalassa kiinni ja yl\u00e4osasta irti, vai v\u00e4lj\u00e4, pussimainen ja paksu?\n<\/li>\n<li>Onko tupessa ja lakin suojusj\u00e4tteiss\u00e4 v\u00e4ri\u00e4 tai ovatko ne vanhemmiten harmaantuvia?\n<\/li>\n<li>Onko jalka olla sile\u00e4 tai l\u00e4hes sile\u00e4, jauheinen, pienisuomuinen tai vahvasti suomuinen? Onko jalka valkoinen vai on siin\u00e4 v\u00e4ri\u00e4?\n<\/li>\n<li>Onko heltan ter\u00e4ss\u00e4 v\u00e4ri\u00e4?\n<\/ul>\n<p>Nimet alla on l\u00e4hes poikkeuksetta ryhmitelty Hanss &#038; Moreau (2017) -artikkelia perusteella. Ryhmien v\u00e4liset morfologiset erot eiv\u00e4t ole selkeit\u00e4 ja ryhmi\u00e4 on toistaiseksi melko vaikea luonnehtia.<\/p>\n<div class=\"denseheigth\">  &#8212; <strong>ruostek\u00e4rp\u00e4ssienen ryhm\u00e4<\/strong>: ruskealakkisia, tuppi sitke\u00e4, tupen ulkopinnalla ruosteenruskeaa v\u00e4ri\u00e4.<br \/>\n<a href=\"#fulva\"><em>A. fulva<\/em> ruostek\u00e4rp\u00e4ssieni<\/a><br \/>\n<a href=\"#fulvoides\"><em>A. fulvoides<\/em> okrak\u00e4rp\u00e4ssieni<\/a><br \/>\n<a href=\"#umbrinolutea\"><em>A. umbrinolutea<\/em> keh\u00e4k\u00e4rp\u00e4ssieni<\/a><\/p>\n<\/div>\n<div class=\"denseempty\">&nbsp;<\/div>\n<div class=\"denseheigth\"> &#8212; <strong>oranssik\u00e4rp\u00e4ssienen ryhm\u00e4<\/strong>: lakki oranssi&#8211;persikankeltainen, jalassa samaa v\u00e4ri\u00e4. Tuppi sitke\u00e4, paksu ja muuten valkoinen, mutta sen sis\u00e4pinnalla on ohut oranssi&#8211;hailakanoranssi solukerros.<br \/>\n<a href=\"#crocea\"><em>A. crocea<\/em> oranssik\u00e4rp\u00e4ssieni<\/a><br \/>\n<a href=\"#flavescens\"><em>A. flavescens<\/em> kermak\u00e4rp\u00e4ssieni<\/a><\/p>\n<\/div>\n<div class=\"denseempty\">&nbsp;<\/div>\n<div class=\"denseheigth\">\n&#8212; <strong>salok\u00e4rp\u00e4ssienen ryhm\u00e4<\/strong>: kellert\u00e4v\u00e4&#8211;ruskealakkisia, tuppi melko hauras, vanhemmiten harmaantuva.<br \/>\n<a href=\"#submembranacea\"><em>A. submembranacea<\/em> salok\u00e4rp\u00e4ssieni<\/a><br \/>\n<a href=\"#olivaceogrisea\"><em>A. olivaceogrisea<\/em> oliivik\u00e4rp\u00e4ssieni<\/a><br \/>\n<a href=\"#groenlandica\"><em>A. groenlandica<\/em> oliivik\u00e4rp\u00e4ssieni<\/a><\/p>\n<\/div>\n<div class=\"denseempty\">&nbsp;<\/div>\n<div class=\"denseheigth\">\n&#8212; <strong>sumuk\u00e4rp\u00e4ssienen ryhm\u00e4<\/strong>: kellanruskea- &#8211;harmaalakkisia, melko sitke\u00e4tuppisia, tupessa voi olla ruosteenruskeita t\u00e4pli\u00e4.<br \/>\n<a href=\"#brunneofuliginea\"><em>A. brunneofuliginea<\/em> sumuk\u00e4rp\u00e4ssieni<\/a><br \/>\n<a href=\"#supravolvata\"><em>A. supravolvata<\/em> hopeak\u00e4rp\u00e4ssieni<\/a><\/p>\n<\/div>\n<div class=\"denseempty\">&nbsp;<\/div>\n<div class=\"denseheigth\">\n&#8212; <strong>usvak\u00e4rp\u00e4ssienen ryhm\u00e4<\/strong>: ulkosuojus hauras ja tuppi saattaa miltei puuttua, lakin pinnalla \u00b1tummia, pieni\u00e4 suojusl\u00e4iski\u00e4.<br \/>\n<a href=\"#simulans\"><em>A. simulans usvak\u00e4rp\u00e4ssieni<\/em><\/a><br \/>\n<a href=\"#beckeri\"><em>A. beckeri tammenk\u00e4rp\u00e4ssieni<\/em><\/a><\/p>\n<\/div>\n<div class=\"denseempty\">&nbsp;<\/div>\n<div class=\"denseheigth\">\n&#8212; <strong>harmaak\u00e4rp\u00e4ssieniryhm\u00e4 <em>per se<\/em><\/strong>: valko- &#8211;harmaalakkisia, tuppi sitke\u00e4, jalka melko sile\u00e4 ja valkoinen.<br \/>\n<a href=\"#coryli\"><em>A. coryli<\/em> p\u00e4hkin\u00e4nk\u00e4rp\u00e4ssieni<\/a><br \/>\n<a href=\"#nivalis\"><em>A. nivalis<\/em> tunturik\u00e4rp\u00e4ssieni<\/a><\/p>\n<\/div>\n<div class=\"denseempty\">&nbsp;<\/div>\n<div class=\"denseheigth\">\n&#8212; <strong>lehtok\u00e4rp\u00e4ssienen ryhm\u00e4<\/strong>: l\u00e4hes valkoisia, hieman harmahtavia, melko sitke\u00e4tuppisia lajeja, lakin p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ei yleens\u00e4 suojusj\u00e4tteit\u00e4, jalka suomuv\u00f6inen.<br \/>\n<a href=\"#islandica\"><em>A. islandica<\/em> lehtok\u00e4rp\u00e4ssieni<\/a><br \/>\n<a href=\"#arctica\"><em>A. arctica<\/em> kerok\u00e4rp\u00e4ssieni<\/a><\/p>\n<\/div>\n<div class=\"denseempty\">&nbsp;<\/div>\n<div class=\"denseheigth\">\n&#8212; <strong>lep\u00e4nk\u00e4rp\u00e4ssienen ryhm\u00e4<\/strong>: ulkosuojus hyvin hauras, tuppea ei k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ole, lakin pinnalla runsaasti suojusj\u00e4tteit\u00e4.<br \/>\n<a href=\"#friabilis\"><em>A. friabilis<\/em> lep\u00e4nk\u00e4rp\u00e4ssieni<\/a><br \/>\n<a href=\"#hyperborea\"><em>A. hyperborea<\/em> rahkak\u00e4rp\u00e4ssieni<\/a><\/p>\n<\/div>\n<div class=\"denseempty\">&nbsp;<\/div>\n<div class=\"denseheigth\">\n&#8212; <strong>tuppik\u00e4rp\u00e4ssienen ryhm\u00e4<\/strong>: hyvin suurikokoisia, ulkosuojus hyvin sitke\u00e4, tuppi paksu.<br \/>\n<a href=\"#magnivolvata\"><em>A. magnivolvata<\/em> tuppik\u00e4rp\u00e4ssieni<\/a><\/p>\n<\/div>\n<div class=\"denseempty\">&nbsp;<\/div>\n<div class=\"denseheigth\">\n&#8212; <strong>argentea-ryhm\u00e4<\/strong>: lakki lyijynharmaa, tuppi sitke\u00e4hk\u00f6, lehtipuiden kanssa.<br \/>\n<a href=\"#argentea\"><em>(A. argentea)<\/em><\/a><br \/>\n<a href=\"#huijsmanii\"><em>(A. huijsmanii)<\/em><\/a><br \/>\n<a href=\"#electra\"><em>(A. electra)<\/em><\/a><\/p>\n<div class=\"denseempty\">&nbsp;<\/div>\n<div class=\"denseheigth\">\n&#8212; <strong>yksitt\u00e4isi\u00e4 lajeja<\/strong>: joko eiv\u00e4t l\u00e4heist\u00e4 sukua toisilleen tai yll\u00e4mainituille lajeille, tai sukulaisuussuhteet ep\u00e4selvi\u00e4.<br \/>\n<a href=\"#betulae\"><em>A. betulae<\/em> koivunk\u00e4rp\u00e4ssieni<\/a><br \/>\n<a href=\"#ceciliae\"><em>A. ceciliae<\/em> puistok\u00e4rp\u00e4ssieni<\/a><br \/>\n<a href=\"#spadicea\"><em>A. spadicea<\/em> taatelik\u00e4rp\u00e4ssieni<\/a><\/p>\n<\/div>\n<div class=\"denseempty\">&nbsp;<\/div>\n<p><a name=\"fulva\"><spec>ruostek\u00e4rp\u00e4ssieni<\/spec><\/a>&#160;&#160;<specita>A. fulva<\/specita><\/p>\n<figure id=\"attachment_3350\" aria-describedby=\"caption-attachment-3350\" style=\"width: 840px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" src=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/IMGP0913-840-cnn.jpg\" alt=\"\" width=\"840\" height=\"576\" class=\"size-full wp-image-3350\" srcset=\"https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/IMGP0913-840-cnn.jpg 840w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/IMGP0913-840-cnn-300x206.jpg 300w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/IMGP0913-840-cnn-768x527.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 840px) 100vw, 840px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-3350\" class=\"wp-caption-text\">K<smacap>UVA 2.<\/smacap><smapic> Ruostek\u00e4rp\u00e4ssieni\u00e4 <em>A. fulva<\/em>, hiekkapohjainen m\u00e4ntykangas, sammaloituneella mets\u00e4tiell\u00e4. Kuva: Mika Toivonen.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Ruostek\u00e4rp\u00e4ssieni on ruskehtavanoranssilakkinen, keskikokoinen laji. Jalka on valkoinen. Tupen ulkopinnalla on ruosteenruskeita l\u00e4iski\u00e4. Tuppi on v\u00e4lj\u00e4, pussimainen ja melko sitke\u00e4: lakki on yleens\u00e4 ilman suojusj\u00e4tteit\u00e4. <\/p>\n<p>Ruostek\u00e4rp\u00e4ssieni on Suomen yleisin renkaaton k\u00e4rp\u00e4ssienilaji. Se kasvaa sek\u00e4 sammmalikoissa ett\u00e4 paljaalla karikkeella, kuivina kesin\u00e4 erityisen runsaana karikkeisissa painateissa. Se kasvaa aivan tavallisella kangasmaalla ja on yleisyytens\u00e4 t\u00e4hden helppo maastossa oppia, mutta toisaalta melko samann\u00e4k\u00f6isi\u00e4 lajeja on.<\/p>\n<div class=\"denseempty\">&nbsp;<\/div>\n<p><a name=\"fulvoides\"><spec>okrak\u00e4rp\u00e4ssieni<\/spec><\/a>&#160;&#160;<specita>A. fulvoides<\/specita><\/p>\n<figure id=\"attachment_2576\" aria-describedby=\"caption-attachment-2576\" style=\"width: 840px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" src=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/IMG_2050_fulvoides_JKorhonen_JX1053056-840cn.jpg\" alt=\"\" width=\"840\" height=\"544\" class=\"size-full wp-image-2576\" srcset=\"https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/IMG_2050_fulvoides_JKorhonen_JX1053056-840cn.jpg 840w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/IMG_2050_fulvoides_JKorhonen_JX1053056-840cn-300x194.jpg 300w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/IMG_2050_fulvoides_JKorhonen_JX1053056-840cn-768x497.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 840px) 100vw, 840px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-2576\" class=\"wp-caption-text\">K<smacap>UVA 3.<\/smacap><smapic> <em>Amanita fulvoides<\/em>, tammivaltaisessa jalopuulehdossa. Kuva: Jarkko Korhonen.<\/figcaption><\/figure>\n<p><em>A. fulvoides<\/em> on ruostek\u00e4rp\u00e4ssienen n\u00e4k\u00f6inen, mutta isokokoisempi laji. Lakki on ruskea, muttei niin oranssinruskea kuin ruostek\u00e4rp\u00e4ssienell\u00e4. Tupen ulkopinnalla on ruosteenruskeaa v\u00e4ri\u00e4. Tuppi melko sitke\u00e4, lakin p\u00e4\u00e4ll\u00e4 on toisinaan suojusj\u00e4tteit\u00e4, joissa on ruosteenruskeaa v\u00e4ri\u00e4.<\/p>\n<p><em>A. fulvoides<\/em> kasvaa ainakin tammen seurassa. Lajista on muutamia l\u00f6yt\u00f6j\u00e4 eri puolilta Etel\u00e4-Suomea.<\/p>\n<div class=\"denseempty\">&nbsp;<\/div>\n<p><a name=\"umbrinolutea\"><spec>keh\u00e4k\u00e4rp\u00e4ssieni<\/spec><\/a>&#160;&#160;<specita>A. umbrinolutea (A. battarrae non ss. orig.)<\/specita><\/p>\n<p>Keh\u00e4k\u00e4rp\u00e4ssienen lakki on huomiotaher\u00e4tt\u00e4v\u00e4n vy\u00f6hykkeinen. Keskusta on tumman-, jopa mustanruskea, sen lis\u00e4ksi lakissa on vaaleampia vy\u00f6hykkeit\u00e4. Tumma keh\u00e4m\u00e4inen vy\u00f6hyke, josta laji on saanut nimens\u00e4, ei sijaitse lakin reunassa vaan reuna on vaaleampi. Heltat ovat tummater\u00e4iset. Tupessa on ruosteenruskeita l\u00e4iski\u00e4. Tuppi on paksu, sitke\u00e4, suojusj\u00e4tteit\u00e4 ei yleens\u00e4 ole.<\/p>\n<p>Keh\u00e4k\u00e4rp\u00e4ssieni on jokseenkin yleinen multa- ja savipohjaisten kuusilehtojen laji. Siit\u00e4 on t\u00e4ss\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 k\u00e4ytetty nime\u00e4 <em>A. battarrae<\/em>, mutta nyky\u00e4\u00e4n k\u00e4rp\u00e4ssienitutkijat ovat yleisesti hyv\u00e4ksyneet Neville, Poumarat &#038; Redeuilh&#8217;n (2009) n\u00e4kemyksen, ett\u00e4 nimi <em>battarrae<\/em> tarkoittaa jotakin muuta lajia: sellaista, jonka vy\u00f6hykkeinen lakki on harmaa. Keh\u00e4k\u00e4rp\u00e4ssienen k\u00e4yp\u00e4 nimi on jo Suursienioppaassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ollut <em>A. umbrinolutea<\/em>. H\u00f6ijerin (2015) mukaan pieni\u00e4 sekvenssieroja hieman eri v\u00e4risten ja mahdollisesti eri puiden kanssa kasvavien iti\u00f6emien v\u00e4lill\u00e4 on, joten asiaan kannattaa kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota.<\/p>\n<div class=\"denseempty\">&nbsp;<\/div>\n<p><a name=\"crocea\"><spec>oranssik\u00e4rp\u00e4ssieni<\/spec><\/a>&#160;&#160;<specita>A. crocea<\/specita><\/p>\n<figure id=\"attachment_2577\" aria-describedby=\"caption-attachment-2577\" style=\"width: 840px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" src=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/oranssikarpass_litt_JVauras_JX1046536-840cn.jpg\" alt=\"\" width=\"840\" height=\"607\" class=\"size-full wp-image-2577\" srcset=\"https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/oranssikarpass_litt_JVauras_JX1046536-840cn.jpg 840w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/oranssikarpass_litt_JVauras_JX1046536-840cn-300x217.jpg 300w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/oranssikarpass_litt_JVauras_JX1046536-840cn-768x555.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 840px) 100vw, 840px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-2577\" class=\"wp-caption-text\">K<smacap>UVA 5.<\/smacap><smapic> Oranssik\u00e4rp\u00e4ssieni\u00e4 <em>A. crocea<\/em>, puistonurmikolla koivujen l\u00e4hell\u00e4. Kuva: Jukka Vauras.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Oranssik\u00e4rp\u00e4ssienen lakki on oranssi ja jalkakin on selv\u00e4sti oranssin v\u00e4rinen. T\u00e4m\u00e4 yhdistelm\u00e4 on omalaatuinen ja lajin tunnistaminen on helppoa. Jalka on selv\u00e4sti ja hieman vy\u00f6m\u00e4isesti nukkapintainen. Tuppi on paksu ja sitke\u00e4 eik\u00e4 lakissa ole suojusj\u00e4tel\u00e4iski\u00e4. Tuppi on ulkopuolelta valkoinen ja kontrasti jalan v\u00e4riin on selv\u00e4. Tupen sis\u00e4pinnassa on oranssia v\u00e4ri\u00e4.<\/p>\n<p>Oranssik\u00e4rp\u00e4ssieni kasvaa etenkin multapohjaisissa lehdoissa. Ainakin Etel\u00e4-Suomessa se on melko yleinen.<\/p>\n<div class=\"denseempty\">&nbsp;<\/div>\n<p><a name=\"flavescens\"><spec>kermak\u00e4rp\u00e4ssieni<\/spec> <specita>A. flavescens<\/specita><\/p>\n<figure id=\"attachment_3347\" aria-describedby=\"caption-attachment-3347\" style=\"width: 840px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" src=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/IMGP0946-840-c-n.jpg\" alt=\"\" width=\"840\" height=\"513\" class=\"size-full wp-image-3347\" srcset=\"https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/IMGP0946-840-c-n.jpg 840w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/IMGP0946-840-c-n-300x183.jpg 300w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/IMGP0946-840-c-n-768x469.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 840px) 100vw, 840px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-3347\" class=\"wp-caption-text\">K<smacap>UVA 6.<\/smacap><smapic> <em>A. flavescens<\/em>, kuivahko, sekapuustoinen lehtomainen rinne, lehtikarikkeella sananjalkojen alla. Kuva: Mika Toivonen.<\/figcaption><\/figure>\n<p><em>A. flavescens<\/em> on oranssik\u00e4rp\u00e4ssient\u00e4 muistuttava, mutta hailakamman v\u00e4rinen sieni. Lakki on vaalean oranssinkeltainen, eik\u00e4 p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ole suojusj\u00e4tteit\u00e4. Jalka on l\u00e4hes valkoinen, hieman suomuv\u00f6inen, vain aavistuksen oranssiin vivahtava. Tuppi on paksu, ulkopinnaltaan valkoinen, mutta sis\u00e4pinnalla on aivan ohut vaaleanoranssi solukerros.<\/p>\n<p><em>A. flavescens<\/em> kasvaa niin alavilla mailla kuin tunturien rinteill\u00e4 koivun seurassa. Se on siis laajalle levinnyt, mutta aika harvalukuinen laji.<\/p>\n<div class=\"denseempty\">&nbsp;<\/div>\n<p><a name=\"submembranacea\"><spec>salok\u00e4rp\u00e4ssieni<\/spec><\/a>&#160;&#160;<specita>A. submembranacea<\/specita><\/p>\n<figure id=\"attachment_2668\" aria-describedby=\"caption-attachment-2668\" style=\"width: 840px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" src=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/IMG_0289-submembranacea-MToivonen-JX553092-840-30n.jpg\" alt=\"\" width=\"840\" height=\"560\" class=\"size-full wp-image-2668\" srcset=\"https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/IMG_0289-submembranacea-MToivonen-JX553092-840-30n.jpg 840w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/IMG_0289-submembranacea-MToivonen-JX553092-840-30n-300x200.jpg 300w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/IMG_0289-submembranacea-MToivonen-JX553092-840-30n-768x512.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 840px) 100vw, 840px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-2668\" class=\"wp-caption-text\">K<smacap>UVA 7.<\/smacap><smapic> Salok\u00e4rp\u00e4ssieni\u00e4 <em>A. submembranacea<\/em>, merenrannan kalliom\u00e4nnik\u00f6ss\u00e4, l\u00e4hell\u00e4 my\u00f6s yksitt\u00e4isi\u00e4 kuusia. Kuva: Mika Toivonen.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Salok\u00e4rp\u00e4ssieni on roteva laji, jonka lakki on kellert\u00e4v\u00e4nruskea&#8211;tummmanruskea, toisinaan vihert\u00e4v\u00e4n s\u00e4vyinen, vaaleampi reunoista kuin keskelt\u00e4. Jalka on jauheisen n\u00e4k\u00f6inen, eik\u00e4 aivan valkoinen. Tuppi ja jalan suojusj\u00e4tteet harmaantuvat selv\u00e4sti vanhemmiten. Tuppi ei ole kovin sitke\u00e4 eik\u00e4 paksu, se rispaantuu ja siit\u00e4 voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 hitusia jalan pintaan. Lakissa voi olla muutamia l\u00e4iski\u00e4, jotka nekin harmaantuvat.<\/p>\n<p>Suomessa laji kasvaa m\u00e4nnikoiss\u00e4, ei kuitenkaan kovin karuilla maastonkohdilla. Se kasvaa my\u00f6s kuusen seurassa aika rehevill\u00e4kin mailla.<\/p>\n<p>Hennompi oliivik\u00e4rp\u00e4ssieni on l\u00e4heist\u00e4 sukua.<\/p>\n<div class=\"denseempty\">&nbsp;<\/div>\n<p><a name=\"olivaceogrisea\"><spec>oliivik\u00e4rp\u00e4ssieni<\/spec><\/a>&#160;&#160;<specita>A. olivaceogrisea<\/specita><\/p>\n<figure id=\"attachment_2667\" aria-describedby=\"caption-attachment-2667\" style=\"width: 840px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" src=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/IMG_9903-olivaceogrisea-MToivonen-JX62491-840-30n.jpg\" alt=\"\" width=\"840\" height=\"560\" class=\"size-full wp-image-2667\" srcset=\"https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/IMG_9903-olivaceogrisea-MToivonen-JX62491-840-30n.jpg 840w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/IMG_9903-olivaceogrisea-MToivonen-JX62491-840-30n-300x200.jpg 300w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/IMG_9903-olivaceogrisea-MToivonen-JX62491-840-30n-768x512.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 840px) 100vw, 840px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-2667\" class=\"wp-caption-text\">K<smacap>UVA 8.<\/smacap><smapic> Oliivik\u00e4rp\u00e4ssieni\u00e4 <em>A. olivaceogrisea<\/em>, kosteapohjainen, lehtomainen kuusikko, painanne, jossa my\u00f6s koivuja, harmaalepp\u00e4\u00e4 ja pajuja. Kuva: Mika Toivonen.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Oliivik\u00e4rp\u00e4ssieni on pitk\u00e4jalkainen, mutta kapealakkinen ja hento laji. Lakissa on samoja s\u00e4vyj\u00e4 kuin  salok\u00e4rp\u00e4ssienell\u00e4, usein se on hieman vihert\u00e4v\u00e4mm\u00e4n ruskea. Jalka on selv\u00e4sti ruskehtava. Tuppi on ensin pussimainen, muttei kovin sitke\u00e4 ja se hajoaa helposti paloiksi pitkin jalkaa. Lakissa on toisinaan suojusj\u00e4tel\u00e4iski\u00e4. Tuppi harmaantuu etenkin yl\u00e4osasta, mutta niukasti.<\/p>\n<p>Oliivik\u00e4rp\u00e4ssieni on mets\u00e4n kosteiden ja ruohoisten painanteiden sieni. Kasvupikat ovat rehev\u00e4npuoleisia.<\/p>\n<div class=\"denseempty\">&nbsp;<\/div>\n<p><a name=\"groenlandica\"><spec>turjank\u00e4rp\u00e4ssieni<\/spec><\/a>&#160;&#160;<specita>A. groenlandica<\/specita><\/p>\n<p>Turjank\u00e4rp\u00e4ssieni on vaaleahko, melko roteva laji. Lakki on kellert\u00e4v\u00e4n harmaa &#8212; kellert\u00e4v\u00e4nruskea. Jalka on hieman suomuv\u00f6inen. Tuppi on melko hauras, joten siit\u00e4 voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 laikkuja lakin pinnalle.<\/p>\n<p>Turjank\u00e4rp\u00e4ssienin on kuvattu tieteelle Gr\u00f6nlannista ja siell\u00e4 se on renkaattomista k\u00e4rp\u00e4ssienilajeista yleisin (Rune 2006). H\u00f6ijerin (2015) mukaan laji kasvaa puurajan yl\u00e4puolella vaivaiskoivikoissa. <\/p>\n<p>Tunturissa kasvaa my\u00f6s keltalakkinen, haalistuva <a name=\"mortenii\"><em>A. mortenii<\/em><\/a>. Ryhm\u00e4\u00e4n kuuluu lis\u00e4ksi Brittein saarilta kuvattu <a name=\"reidiana\"><em>A. reidiana<\/em><\/a>, joka on ilmoitettu my\u00f6s Norjasta. Se on tummemman ruskealakkinen, mahdollisesti kalkkipaikkojen laji. <\/p>\n<div class=\"denseempty\">&nbsp;<\/div>\n<p><a name=\"brunneofuliginea\"><spec>sumuk\u00e4rp\u00e4ssieni<\/spec><\/a>&#160;&#160;<specita>A. brunneofuliginea (= A. ochraceomaculata)<\/specita><\/p>\n<figure id=\"attachment_2995\" aria-describedby=\"caption-attachment-2995\" style=\"width: 840px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" src=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/Aman-ochraceomaculata-JV23936F-TUR-A176086-840nn.jpg\" alt=\"\" width=\"840\" height=\"564\" class=\"size-full wp-image-2995\" srcset=\"https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/Aman-ochraceomaculata-JV23936F-TUR-A176086-840nn.jpg 840w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/Aman-ochraceomaculata-JV23936F-TUR-A176086-840nn-300x201.jpg 300w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/Aman-ochraceomaculata-JV23936F-TUR-A176086-840nn-768x516.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 840px) 100vw, 840px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-2995\" class=\"wp-caption-text\">K<smacap>UVA 9.<\/smacap><smapic> Sumuk\u00e4rp\u00e4ssieni\u00e4 <em>A. brunneofuliginea<\/em>, kevyesti laidunnettu kuusivaltainen mets\u00e4, kalkkipitoisella maalla. Kuva: Jukka Vauras.<\/figcaption><\/figure>\n<figure id=\"attachment_2670\" aria-describedby=\"caption-attachment-2670\" style=\"width: 840px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" src=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/IMG_9327-ochraceomaculata-JKorhonen-JX30496-840-20-cn.jpg\" alt=\"\" width=\"840\" height=\"540\" class=\"size-full wp-image-2670\" srcset=\"https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/IMG_9327-ochraceomaculata-JKorhonen-JX30496-840-20-cn.jpg 840w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/IMG_9327-ochraceomaculata-JKorhonen-JX30496-840-20-cn-300x193.jpg 300w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/IMG_9327-ochraceomaculata-JKorhonen-JX30496-840-20-cn-768x494.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 840px) 100vw, 840px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-2670\" class=\"wp-caption-text\">K<smacap>UVA 10.<\/smacap><smapic> Sumuk\u00e4rp\u00e4ssieni\u00e4 <em>A. brunneofuliginea<\/em>, vaaran rinteen rehev\u00e4, kosteapohjainen istutuskuusikko, neulaskarikkeella. Kuva: Jarkko Korhonen.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Sumuk\u00e4rp\u00e4ssieni on huonosti tunnettu, keskikokoinen laji. Lakki on harmaan- &#8211;oranssinruskea. Tuppi on pussimainen ja melko sitke\u00e4, likaisenvalkoinen ja siin\u00e4 on ruskehtavia l\u00e4iski\u00e4.<\/p>\n<p>Sumuk\u00e4rp\u00e4ssieni on ilmeisesti aika harvinainen ravinteisten kuusimetsien ja kalkkikuusikoiden laji. Etel\u00e4mp\u00e4n\u00e4 Euroopassa se kasvaa vuoristoissa.<\/p>\n<p>ITS-sekvenssien perusteella on \u00e4skett\u00e4in tultu siihen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, ett\u00e4 Kiinasta Yunnanin vuoristosta kuvattu <em>A. brunneofuliginea<\/em> on oikea nimi t\u00e4lle lajille (Hanss &#038; Moreau 2017). Nimi on vanhempi kuin eurooppalaiset nimet <em>A. ochraceomaculata<\/em> ja <em>A. ochraceopallida<\/em>, joita pidet\u00e4\u00e4n synonyymein\u00e4.<\/p>\n<div class=\"denseempty\">&nbsp;<\/div>\n<p><a name=\"supravolvata\"><spec>hopeak\u00e4rp\u00e4ssieni<\/spec><\/a>&#160;&#160;<specita><em>A. supravolvata<\/specita><\/em><\/a><\/p>\n<p><em>A. supravolvata<\/em> on vaaleanharmaa- &#8211;kellanruskealakkinen, keskikokoinen, jopa melko isokokoinen laji. Jalka on valkoinen. Tuppi on selv\u00e4, korkea, ei kuitenkaan kovin sitke\u00e4: lakissa voi olla l\u00e4iski\u00e4. Sek\u00e4 tupessa ett\u00e4 l\u00e4iskiss\u00e4 voi olla hieman ruskehtavuutta.<\/p>\n<p><em>A. supravolvata<\/em> kasvaa m\u00e4nnyn seurassa hiekkamaalla, etel\u00e4mp\u00e4n\u00e4 Euroopassa esim. dyynien suojapuolilla. Suomesta on tieto Porvoon Suomenkyl\u00e4st\u00e4. Ulkon\u00e4k\u00f6 on melko muunteleva, eniten sieni ilmeisesti muistuttaa harmaalakkisia <em>argentea<\/em>-ryhm\u00e4n lajeja, jotka kuitenkin kasvavat lehtipuiden seurassa.<\/p>\n<div class=\"denseempty\">&nbsp;<\/div>\n<p><a name=\"simulans\"><spec>usvak\u00e4rp\u00e4ssieni<\/spec><\/a>&#160;&#160;<specita>A. simulans<\/specita><\/p>\n<figure id=\"attachment_2672\" aria-describedby=\"caption-attachment-2672\" style=\"width: 840px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" src=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/IMG_20190721_144316-36_simulans_SVallius_JX1016954-840cn.jpg\" alt=\"\" width=\"840\" height=\"515\" class=\"size-full wp-image-2672\" srcset=\"https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/IMG_20190721_144316-36_simulans_SVallius_JX1016954-840cn.jpg 840w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/IMG_20190721_144316-36_simulans_SVallius_JX1016954-840cn-300x184.jpg 300w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/IMG_20190721_144316-36_simulans_SVallius_JX1016954-840cn-768x471.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 840px) 100vw, 840px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-2672\" class=\"wp-caption-text\">K<smacap>UVA 11.<\/smacap><smapic> Usvak\u00e4rp\u00e4ssieni\u00e4 <em>A. simulans<\/em>, tervalepp\u00e4valtainen, multapohjainen rinne. Kuva: Saana Vallius.<\/figcaption><\/figure>\n<p><em>A. simulans<\/em> on harmaalakkinen, keskikokoinen laji. Ulkosuojus on hyvin hauras: jalan tyvell\u00e4 ei kunnon tuppea ole ja lakin pinnalle on useita pieni\u00e4 l\u00e4iski\u00e4. Suojusj\u00e4tteiss\u00e4 on ruosteenruskeaa v\u00e4ri\u00e4.<\/p>\n<p><em>A. simulans<\/em> kasvaa multa- ja rutapohjaisissa haavikoissa tai lepikoissa. Suomesta on muutama tieto. Laji on \u00e4skett\u00e4in perusteellisesti esitelty (Fraiture 2014) ja sen voi tunnistaa maastossa ja valokuvista. Lajia kannattaa pit\u00e4\u00e4 silm\u00e4ll\u00e4 etenkin haapaa kasvavilla kosteapohjaisilla multamailla.<\/p>\n<div class=\"denseempty\">&nbsp;<\/div>\n<p><a name=\"beckeri\"><spec>tammenk\u00e4rp\u00e4ssieni<\/spec><\/a>&#160;&#160;<specita>A. beckeri<\/specita><\/p>\n<p>Tammenk\u00e4rp\u00e4ssienen lakki on kellanruskea, keskelt\u00e4 tummempi. Ulkosuojus on niin hauras, ett\u00e4 jalan tyvell\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole paljoa j\u00e4ljell\u00e4 ja lakin pinnalla useita pieni\u00e4 kullanruskeita l\u00e4iski\u00e4. Jalkakin on selv\u00e4sti ruskehtava, suomuv\u00f6inen.<\/p>\n<p>Laji on ilmoitettu Suomesta.<\/p>\n<div class=\"denseempty\">&nbsp;<\/div>\n<p><a name=\"coryli\"><spec>p\u00e4hkin\u00e4nk\u00e4rp\u00e4ssieni<\/spec> <specita>A. coryli<\/specita><\/p>\n<p><em>A. coryli<\/em> on ylip\u00e4\u00e4t\u00e4ns\u00e4 huonosti tunnettu laji, joka on kuvattu tieteelle uutena melko \u00e4skett\u00e4in. Tuntomerkit, joihin kirjallisuudessa viitataan, ovat ristiriidassa kesken\u00e4\u00e4n, joten toistaiseksi lajista ei ole mit\u00e4\u00e4n otetta. Se on kuitenkin ilmoitettu Suomesta.<\/p>\n<div class=\"denseempty\">&nbsp;<\/div>\n<p><a name=\"nivalis\"><spec>tunturik\u00e4rp\u00e4ssieni<\/spec><\/a>&#160;&#160;<specita>A. nivalis<\/specita><\/p>\n<figure id=\"attachment_3147\" aria-describedby=\"caption-attachment-3147\" style=\"width: 840px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" src=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/IMG_20200714_225256-840-cn.jpg\" alt=\"\" width=\"840\" height=\"605\" class=\"size-full wp-image-3147\" srcset=\"https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/IMG_20200714_225256-840-cn.jpg 840w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/IMG_20200714_225256-840-cn-300x216.jpg 300w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/IMG_20200714_225256-840-cn-768x553.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 840px) 100vw, 840px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-3147\" class=\"wp-caption-text\">K<smacap>UVA 12.<\/smacap><smapic> Tunturik\u00e4rp\u00e4ssieni\u00e4 <em>Amanita nivalis<\/em>, jokivarren tulvarannalla. Kuva: Tapio Kekki.<\/smapic><\/figcaption><\/figure>\n<p>Tunturik\u00e4rp\u00e4ssieni on kokonaan l\u00e4hes valkoinen, melko hoikka laji. Lakin p\u00e4\u00e4ll\u00e4 on harvoin suojusj\u00e4tteit\u00e4. Jalka ei ole aivan sile\u00e4, mutta selv\u00e4\u00e4 vy\u00f6m\u00e4ist\u00e4 suomuisuutta ei ole. Tuppi on melko sitke\u00e4 ja siin\u00e4 voi olla v\u00e4h\u00e4n kellert\u00e4v\u00e4\u00e4 s\u00e4vy\u00e4.<\/p>\n<p>H\u00f6ijerin (2015) mukaan laji kasvaa yleisena Lapissa, mutta my\u00f6s harvinaisena etel\u00e4ss\u00e4 lehtimetsiss\u00e4.<\/p>\n<div class=\"denseempty\">&nbsp;<\/div>\n<p><a name=\"arctica\"><spec>kerok\u00e4rp\u00e4ssieni<\/spec><\/a>&#160;&#160;<specita>A. arctica<\/specita><\/p>\n<p>Kerok\u00e4rp\u00e4ssieni on aivan valkolakkinen, melko roteva, mutta ei erityisen kookas laji. Lakin keskusta voi harmaantua vanhemmiten. Lakin reuna on vain hyvin niukasti uurteinen. Suojus on melko hauras, mutta suojusj\u00e4tteit\u00e4 ei lakin p\u00e4\u00e4ll\u00e4 yleens\u00e4 ole. Jalka on selv\u00e4sti suomuv\u00f6inen.<\/p>\n<p>Kerok\u00e4rp\u00e4ssieni on Islannista tieteelle kuvattu laji. Se kasvaa tuntureilla harmaapajujen ja vaivaispajun seurassa. Se on lehtok\u00e4rp\u00e4ssienen l\u00e4hilaji.<\/p>\n<div class=\"denseempty\">&nbsp;<\/div>\n<p><a name=\"islandica\"><spec>lehtok\u00e4rp\u00e4ssieni<\/spec><\/a>&#160;&#160;<specita>A. islandica<\/specita><\/p>\n<p>Lehtok\u00e4rp\u00e4ssieni on pitk\u00e4jalkainen ja melko kookas, valkoinen sieni. Jalassa on selv\u00e4\u00e4 suomuisuutta. Vanhemmiten koko sieni harmaantuu selv\u00e4sti. Tuppi on selv\u00e4sti erottuva, pussimainen, melko sitke\u00e4, toisinaan muutamiksi paloiksi rikkoutunut, lakin p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ei yleens\u00e4 ole suojusj\u00e4tteit\u00e4.<\/p>\n<p>Lehtok\u00e4rp\u00e4ssieni on kerok\u00e4rp\u00e4ssienen l\u00e4hilaji. Laji on kuvattu Islannista, mutta sen j\u00e4lkeen lajiin on m\u00e4\u00e4ritetty n\u00e4ytteit\u00e4 my\u00f6s alavilta mailta niin Norjasta, Ruotsista kuin Suomesta.<\/p>\n<p>On osittain ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, kuinka suuri osa etel\u00e4isist\u00e4 valkoisista sienist\u00e4 kuuluu lajiin <em>A. islandica<\/em>. Toinen etel\u00e4st\u00e4kin ilmoitettu, valkoinen, tuntureillakin kasvava laji on tunturik\u00e4rp\u00e4ssieni <em>A. nivalis<\/em>. Aiemmin valkoisista, etel\u00e4isist\u00e4 renkaattomista k\u00e4rp\u00e4ssienist\u00e4 k\u00e4ytettiin nime\u00e4 <em>A. vaginata<\/em> var. <em>alba<\/em> tai <em>A. alba<\/em>. T\u00e4m\u00e4 nimi on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Eestiss\u00e4 ja muissa Pohjoismaissa ja t\u00e4ll\u00e4 nimell\u00e4 tallennetut sekvenssit eiv\u00e4t osu muihin t\u00e4ss\u00e4 esiteltyihin lajeihin. Lis\u00e4ksi renkaattomista lajeista on valkoisia v\u00e4rimuotoja: sekvenssein on vahvistettu, ett\u00e4 ainakin ruostek\u00e4rp\u00e4ssieni voi olla aivan valkoinen.<\/p>\n<div class=\"denseempty\">&nbsp;<\/div>\n<p><a name=\"friabilis\"><spec>lep\u00e4nk\u00e4rp\u00e4ssieni<\/spec><\/a>&#160;&#160;<specita>A. friabilis<\/specita><\/p>\n<p>Lep\u00e4nk\u00e4rp\u00e4ssieni on harmaa- &#8211;ruskenaharmaalakkinen, hyvin haurastuppinen laji. Ulkosuojus on revennyt lakin pinnalle erikokoisksi, miltei koko lakin peitt\u00e4viksi suojusj\u00e4tel\u00e4iskiksi, jotka voivat huuhtoutua pois. Jalka voi olla selv\u00e4sti vy\u00f6m\u00e4isesti nukkainen. Jalan tyvell\u00e4 on ainoastaan ep\u00e4selvi\u00e4 suojusj\u00e4tekiehkuroita, ei kunnon tuppea.<\/p>\n<p>Lep\u00e4nk\u00e4rp\u00e4ssieni kasvaa ainoastaan leppien seurassa. Laji on ilmeisesti harvinainen.<\/p>\n<div class=\"denseempty\">&nbsp;<\/div>\n<p><a name=\"hyperborea\"><spec>rahkak\u00e4rp\u00e4ssieni<\/spec><\/a>&#160;&#160;<specita>A. hyperborea<\/specita><\/p>\n<p>Rahkak\u00e4rp\u00e4ssieni on hyvin huonosti tunnettu laji. P.A. Karsten kuvasi sen aikoinaan tieteelle uutena Kuolan niemimaalta Tuuloman l\u00e4helt\u00e4. Muita tietoja lajista on v\u00e4h\u00e4n, mutta se on ilmoitettu lettor\u00e4meelt\u00e4 Etel\u00e4-Suomesta. Rahkak\u00e4rp\u00e4ssieni saattaa olla lep\u00e4nk\u00e4rp\u00e4ssienen l\u00e4hilaji.<\/p>\n<div class=\"denseempty\">&nbsp;<\/div>\n<p><a name=\"argenteacoll\"><specita>(A. argentea coll.)<\/specita><\/p>\n<p>Ryhm\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 tietoa Euroopassa kolme lajia, jotka on selvitetty vasta \u00e4skett\u00e4in: <em>A. argentea, <a name=\"huijsmanii\">A. huijsmanii<\/em> ja <a name=\"electra\"><em>A. electra<\/em> (Hanss &#038; Moreau 2017). Sienet ovat keskikokoisia, lyijynharmaalakkisia. Tuppi on l\u00e4hes valkoinen. Kaikki lajit kasvavat lehtipuiden kanssa.<\/p>\n<p>Nimi <em>A. argentea<\/em> on ollut meill\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, mutta on ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, kasvaako t\u00e4h\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n sopivia sieni\u00e4 Suomessa.<\/p>\n<div class=\"denseempty\">&nbsp;<\/div>\n<p><a name=\"betulae\"><spec>koivunk\u00e4rp\u00e4ssieni<\/spec><\/a>&#160;&#160;<specita>A. betulae<\/specita><\/p>\n<p>Koivunk\u00e4rp\u00e4ssieni on huonosti tunnettu, aika \u00e4skett\u00e4in tietelle kuvattu laji. Ilmeisesti se muistuttaa l\u00e4hinn\u00e4 suurikokoista ruostek\u00e4rp\u00e4ssient\u00e4. Koivunk\u00e4rp\u00e4ssienen tuppi on kuitenkin valkoinen. Lakki on oranssinruskea kuten ruostek\u00e4rp\u00e4ssienell\u00e4 tai tummemman ruskea.<\/p>\n<div class=\"denseempty\">&nbsp;<\/div>\n<p><a name=\"magnivolvata\"><spec>tuppik\u00e4rp\u00e4ssieni<\/spec><\/a>&#160;&#160;<specita>A. magnivolvata<\/specita><\/p>\n<p>Tuppik\u00e4rp\u00e4ssieni on isokokoisin renkaaton k\u00e4rp\u00e4ssienilaji Suomessa. Se on punak\u00e4rp\u00e4ssienen kokoinen tai jopa isompi, joten se on helppo tunnistaa. Lakki sinert\u00e4v\u00e4n- tai violetinharmaa, l\u00e4hell\u00e4 reunaa on tummempi vy\u00f6hyke. Jalka on paksu ja tuppi on hyvin paksu, v\u00e4lj\u00e4 ja sitke\u00e4, suojusj\u00e4tteit\u00e4 j\u00e4\u00e4 lakin pinnalle harvoin. Tuppi ruskettuu hieman.<\/p>\n<p>Laji on kuvattu tieteelle uutena Suomesta. Se ei kuitenkaan ole yleinen. Kasvupaikkoja ovat multapohjaiset lehdot. Euroopasta tunnetaan l\u00e4hilaji <em>A. pachyvolvata<\/em>, joka ei t\u00e4ll\u00e4 tietoa kasva Suomessa.<\/p>\n<div class=\"denseempty\">&nbsp;<\/div>\n<p><a name=\"ceciliae\"><spec>puistok\u00e4rp\u00e4ssieni<\/spec><\/a>&#160;&#160;<specita>A. ceciliae<\/specita><\/p>\n<p>Puistok\u00e4rp\u00e4ssienen ulkosuojus hyvin hauras, tuppea ei k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ole, lakin pinnalla runsaasti suojusj\u00e4tteit\u00e4. Lakki on ruskehtavankeltainen, vanhemmiten tuumuva. Lakkia peitt\u00e4v\u00e4t tummanharmaat sujusj\u00e4tel\u00e4isk\u00e4t. Kunnon tuppea ei ole, mutta jalassa on rengasmaisia suojusj\u00e4tekiehkuroita.<\/p>\n<p>Puistok\u00e4rp\u00e4ssieni on ilmoitettu Suomesta, mutta tuoreita havaintoja lajista ei tiett\u00e4v\u00e4sti ole.<\/p>\n<div class=\"denseempty\">&nbsp;<\/div>\n<p><a name=\"spadicea\"><spec>taatelik\u00e4rp\u00e4ssieni<\/spec><\/a>&#160;&#160;<specita>A. spadicea<\/specita><\/p>\n<p>Taatelik\u00e4rp\u00e4ssieni on roteva, ruskealakkinen laji. Lajia ei toistaiseksi osata kummemmin esitell\u00e4.<\/p>\n<div class=\"denseempty\">&nbsp;<\/div>\n<p>A<smacap>RTIKKELIKUVA:<\/smacap><smapic> Tunnistamaton renkaaton k\u00e4rp\u00e4ssienilaji <em>(Amanita sp.)<\/em>. Kuva: Mikko Ver\u00e4j\u00e4nkorva.<\/p>\n<nav class=\"navigation post-navigation\" role=\"navigation\">\n<h2 class=\"screen-reader-text\">Amanitan selaus<\/h2>\n<div class=\"nav-links\">\n<div class=\"nav-previous\"><a href=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/amanita-sektio-phalloidae\/\" rel=\"prev\"><span class=\"nav-link-text\">Edellinen<\/span><\/p>\n<h3 class=\"entry-title\">Valko- ja kavalak\u00e4rp\u00e4ssieni<\/h3>\n<p><\/a><\/div>\n<div class=\"nav-next\"><a href=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/amanita-kirjallisuus\/\" rel=\"next\"><span class=\"nav-link-text\">Seuraava<\/span><\/p>\n<h3 class=\"entry-title\">Katsaus kirjallisuuteen<\/h3>\n<p><\/a><\/div>\n<\/div>\n<\/nav>\n<div class=\"foo\">\n<p>Mika Toivonen 5.8.2020. Last update: 11.8.2020<\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Renkaattomia k\u00e4rp\u00e4ssieni\u00e4 kasvaa Suomessa yli 20 lajia. Joukossa on useita lajeja, joista on vain muutama varmistettu havainto &#8211; toisin sanoen <span class=\"more-text\">&hellip;<\/span><\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":3003,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2364"}],"collection":[{"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2364"}],"version-history":[{"count":371,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2364\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3476,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2364\/revisions\/3476"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3003"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2364"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}