{"id":2330,"date":"2020-08-05T10:10:15","date_gmt":"2020-08-05T12:10:15","guid":{"rendered":"http:\/\/sieniatlas.fi\/?page_id=2330"},"modified":"2020-08-11T09:49:04","modified_gmt":"2020-08-11T11:49:04","slug":"karpassienet-amanita","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/karpassienet-amanita\/","title":{"rendered":"K\u00e4rp\u00e4ssienet &#8211; Amanita"},"content":{"rendered":"<p><a href=\"#luonnossa\">K\u00e4rp\u00e4ssienet Suomen luonnossa<\/a><br \/>\n<a href=\"#dokumentointi\">Dokumentointi maastossa<\/a><br \/>\n<a href=\"#ryhmittely\">Lajiston ryhmittely<\/a><\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/amanita-kirjallisuus\/\">Katsaus kirjallisuuteen<\/a><\/p>\n<p><a name=\"luonnossa\"><spec>K\u00e4rp\u00e4ssienet Suomen luonnossa<\/spec><\/a><\/p>\n<p>K\u00e4rp\u00e4ssieni\u00e4, suku <em>Amanita<\/em>, kasvaa Suomessa yli 30 lajia. Lajit ovat n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 ja monet niist\u00e4 on helppo tunnistaa. K\u00e4rp\u00e4ssienet on kiinnostava sieniryhm\u00e4 ja lajien oppiminen ruokasienest\u00e4j\u00e4llekin t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Suomessa kasvavat k\u00e4rp\u00e4ssienet ovat mykorritsasieni\u00e4, joiden tyypillisi\u00e4 kasvupaikkoja ovat mets\u00e4t ja puistot. Havumetsiss\u00e4 kangasmaalla kasvaa muutamia lajeja, kuten tappavan myrkyllinen valkok\u00e4rp\u00e4ssieni. Suurempi joukko k\u00e4rp\u00e4ssienilajeja kasvaa lehtipuiden kanssa. N\u00e4it\u00e4, kuten koivujen kanssa kasvavaa punak\u00e4rp\u00e4ssient\u00e4, voi tavata metsiss\u00e4, puistoissa ja pihamailla. Pienilmastoltaan l\u00e4mpim\u00e4t maastonkohdat ovat suotuisia monille k\u00e4rp\u00e4ssienilajeille.<\/p>\n<p>K\u00e4rp\u00e4ssieniin kuuluu joitakin Suomessa etel\u00e4isi\u00e4 lajeja, joista osa kasvaa jalojen lehtipuiden kanssa. Etel\u00e4inen laji on esimerkiksi kavalak\u00e4rp\u00e4ssieni. Mutta k\u00e4rp\u00e4ssieni\u00e4 kasvaa jopa tunturipaljakalla. Monien lajien esiintymisalue saattaa olla laaja kuten tietyill\u00e4 haperolajeilla: sama laji voi kasvaa vaikkapa koivun kanssa niin etel\u00e4n metsiss\u00e4 kuin pohjoisen tuntureilla.<\/p>\n<p>Suomen k\u00e4rp\u00e4ssienilajisto tunnetaan muuten hyvin, mutta renkaattomien k\u00e4rp\u00e4ssienten ryhm\u00e4\u00e4n kuuluu useita huonosti tunnettuja ja harvinaisiakin lajeja. Sieniharrastajia n\u00e4m\u00e4 lajit kiinnostavat erityisesti.<\/p>\n<p><a name=\"dokumentointi\"><spec>Dokumentointi maastossa<\/spec><\/a><\/p>\n<p>Kun teet havainnon k\u00e4rp\u00e4ssienist\u00e4, noudata seuraavaa ohjeita:<\/p>\n<ul>\n<li>Ota valokuvia. Kuvissa on syyt\u00e4 erottua ter\u00e4v\u00e4n\u00e4 sek\u00e4 lakin pintaa, jalan pintaa ett\u00e4 jalan tuppi. Sieni pit\u00e4\u00e4 kaivaa maasta yl\u00f6s varovaisesti, jotta tuppi pysyy ehj\u00e4n\u00e4 ja jotta tupen muoto ja v\u00e4ri erottuvat.\n<\/li>\n<li>Hyv\u00e4 olisi, jos kuvissa olisi useita eri-ik\u00e4isi\u00e4 iti\u00f6emi\u00e4.\n<\/li>\n<li>\u00c4l\u00e4 ylivalota. K\u00e4rp\u00e4ssienet kasvavat usein avoimilla paikoilla, joten valokuvaaminen kirkkaalla s\u00e4\u00e4ll\u00e4 on hankalaa. Etenkin renkaattomien k\u00e4rp\u00e4ssienten jalan pinnan rakenne ja tupen v\u00e4ris\u00e4vyt pit\u00e4isi dokumentoida.\n<\/li>\n<li>Jos ker\u00e4\u00e4t k\u00e4rp\u00e4ssieni\u00e4 n\u00e4ytteeksi, tuppi pit\u00e4\u00e4 aina ker\u00e4t\u00e4 mukaan, koska siin\u00e4 on t\u00e4rkeit\u00e4 mikroskooppisia tuntomerkkej\u00e4. Mukana pit\u00e4isi olla nuoriakin iti\u00f6emi\u00e4.\n<\/li>\n<\/ul>\n<figure id=\"attachment_3400\" aria-describedby=\"caption-attachment-3400\" style=\"width: 840px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" src=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/Clipboard-aman-420.jpg\" alt=\"\" width=\"840\" height=\"331\" class=\"size-full wp-image-3400\" srcset=\"https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/Clipboard-aman-420.jpg 840w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/Clipboard-aman-420-300x118.jpg 300w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/Clipboard-aman-420-768x303.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 840px) 100vw, 840px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-3400\" class=\"wp-caption-text\">K<smacap>UVA 1.<\/smacap><smapic> Esimerkki dokumentoinnista, l\u00e4hikuvia tuntemattomasta k\u00e4rp\u00e4ssienilajista <em>(Amanita sp.)<\/em>. Heltan ter\u00e4 on selv\u00e4sti tumma ja jalan pinta nukkainen, tuppi on melko hauras ja tupen ulkopinnalla on pienialaisesti ruosteenruskeaa v\u00e4ri\u00e4. Kuvat: Mika Toivonen.<\/figcaption><\/figure>\n<p><a name=\"ryhmittely\"><spec>Lajiston ryhmittely<\/spec><\/a><\/p>\n<p>K\u00e4rp\u00e4ssienet on jaoteltu l\u00e4hisukuisten lajien ryhmiin. Ryhmill\u00e4 (<em>sektioilla<\/em>) ei ole suomenkielisi\u00e4 nimi\u00e4. Ryhmittelyst\u00e4 on hy\u00f6ty\u00e4 opettelussa ja tunnistamisessa, koska l\u00e4hisukuiset lajit muistuttavat toisiaan monin tavoin.<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 esitell\u00e4\u00e4n vain ne ryhm\u00e4t, joihin kuuluu Suomesta tunnistettuja lajeja:<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/amanita-sektio-amanita\/\">Punak\u00e4rp\u00e4ssieni ja l\u00e4hilajit &#8212; sektio <em>Amanita<\/em><\/a><br \/>\n<a href=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/amanita-sektio-validae\/\">Rusok\u00e4rp\u00e4ssieni ja l\u00e4hilajit &#8212; sektio <em>Validae<\/em><\/a><br \/>\n<a href=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/amanita-sektio-phalloidae\/\">Valkok\u00e4rp\u00e4ssieni ja kavalak\u00e4rp\u00e4ssieni &#8212; sektio <em>Phalloidae<\/em><\/a><br \/>\n<a href=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/amanita-sektio-vaginatae\/\">Renkaattomat k\u00e4rp\u00e4ssienet &#8212; sektio <em>Vaginatae<\/em><\/a><\/p>\n<p>A<smacap>RTIKKELIKUVA:<\/smacap><smapic> Punak\u00e4rp\u00e4ssieni\u00e4 <em>A. muscaria<\/em>, nurmikolla mets\u00e4nlaidassa. Kuva: Martti Moisander.<\/p>\n<nav class=\"navigation post-navigation\" role=\"navigation\">\n<h2 class=\"screen-reader-text\">Amanita selaus<\/h2>\n<div class=\"nav-links\">\n<div class=\"nav-next\"><a href=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/amanita-sektio-amanita\/\" rel=\"next\"><span class=\"nav-link-text\">Seuraava<\/span><\/p>\n<h3 class=\"entry-title\">Punak\u00e4rp\u00e4ssieni ja l\u00e4hilajit &#8212; sektio Amanita<\/h3>\n<p><\/a><\/div>\n<\/div>\n<\/nav>\n<div class=\"foo\">\n<p>Mika Toivonen 5.8.2020. Last update: 11.8.2020<\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>K\u00e4rp\u00e4ssienet Suomen luonnossa Dokumentointi maastossa Lajiston ryhmittely Katsaus kirjallisuuteen K\u00e4rp\u00e4ssienet Suomen luonnossa K\u00e4rp\u00e4ssieni\u00e4, suku Amanita, kasvaa Suomessa yli 30 lajia. <span class=\"more-text\">&hellip;<\/span><\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":2584,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2330"}],"collection":[{"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2330"}],"version-history":[{"count":69,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2330\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3420,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2330\/revisions\/3420"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2584"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2330"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}