{"id":1629,"date":"2020-04-17T18:05:55","date_gmt":"2020-04-17T20:05:55","guid":{"rendered":"http:\/\/sieniatlas.fi\/?page_id=1629"},"modified":"2021-03-16T11:53:06","modified_gmt":"2021-03-16T13:53:06","slug":"hebeloma-sektio-velutipes","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/hebeloma-sektio-velutipes\/","title":{"rendered":"Hebeloma &#8211; sektio Velutipes"},"content":{"rendered":"<p><a href=\"#velutipes\"><em>velutipes<\/em><\/a> &#8212; <a href=\"#incarnatulum\"><em>incarnatulum<\/em><\/a> &#8212; <a href=\"#leucosarx\"><em>leucosarx<\/em><\/a><br \/>\n<a href=\"#subconcolor\"><em>subconcolor<\/em><\/a><br \/>\n(<a href=\"#erebium\"><em>erebium<\/em><\/a> &#8212; <a href=\"#celatum\"><em>celatum<\/em><\/a>)<\/p>\n<p>Lajeja on tunnistettu Suomesta 4, Euroopasta 8.<\/p>\n<p>Ryhm\u00e4\u00e4n kuuluu kolme Suomen mets\u00e4luonnossa yleist\u00e4 ja melko isokokoista lajia, joiden tunnistaminen on hy\u00f6dyllist\u00e4: pisamatymp\u00f6nen <em>H. velutipes<\/em>, sammaltymp\u00f6nen <em>H. incarnatulum<\/em> ja pattitymp\u00f6nen <em>H. leucosarx<\/em>. Uutta asiaa on se, ett\u00e4 lajeja on kolme, eik\u00e4 kaksi. Samaten nimist\u00f6 vakiinnutettiin nykyiselleen vasta \u00e4skett\u00e4in. Kaikki vanhat m\u00e4\u00e4ritykset pit\u00e4isi tarkistaa. Nime\u00e4 <em>H. longicauda<\/em> on my\u00f6s aikaisemmin k\u00e4ytetty t\u00e4m\u00e4n ryhm\u00e4n sienist\u00e4.<\/p>\n<p>Yhteisi\u00e4 tuntomerkkej\u00e4:<\/p>\n<div class=\"ulheight\">\n<ul>\n<li>Lakin keskustan hieman kupumainen muoto vaikuttaa tyypilliselt\u00e4. Jalka on usein tyvelt\u00e4 hieman paksumpi, nuijamainen.\n<\/li>\n<li>Iti\u00f6t ovat amygdaloideja, selv\u00e4sti dekstrinoideja, nystyisyys erottuu huonosti. Perispori ei ole irrallinen.\n<\/li>\n<li>Kystidien muoto on tyypillinen (Kuva 1): kystidit ovat melko pitki\u00e4 ja kapeita, kapeatyvisi\u00e4, yleens\u00e4 hieman k\u00e4rke\u00e4 kohti levenevi\u00e4 (<em>gently clavate<\/em>).\n<\/li>\n<li>Kystidien k\u00e4rkien leveydess\u00e4 on eroa lajien v\u00e4lill\u00e4: <em>H. incarnatulumin<\/em> kystidit ovat  kapeita yl\u00f6s asti. Kovin pulleak\u00e4rkisi\u00e4 kystidit eiv\u00e4t mill\u00e4\u00e4n lajilla ole.\n<\/li>\n<\/ul>\n<figure id=\"attachment_3046\" aria-describedby=\"caption-attachment-3046\" style=\"width: 840px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" src=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/velu-inca-kyst-v2.jpg\" alt=\"\" width=\"840\" height=\"500\" class=\"size-full wp-image-3046\" srcset=\"https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/velu-inca-kyst-v2.jpg 840w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/velu-inca-kyst-v2-300x179.jpg 300w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/velu-inca-kyst-v2-768x457.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 840px) 100vw, 840px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-3046\" class=\"wp-caption-text\">K<smacap>UVA 1.<\/smacap><smapic> Heltan ter\u00e4n keilokystidit ja iti\u00f6it\u00e4. Vasemmalla pisamatymp\u00f6nen <em>H. velutipes<\/em>, oikealla sammaltymp\u00f6nen <em>H. incarnatulum<\/em>. Melzerin reagenssi. <\/smapic><\/figcaption><\/figure>\n<p><spec><a name=\"velutipes\">pisamatymp\u00f6nen<\/a><\/spec>&#160;&#160;<specita>H. velutipes<\/specita><\/p>\n<figure id=\"attachment_3047\" aria-describedby=\"caption-attachment-3047\" style=\"width: 840px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" src=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/IMGP0874-840-nn.jpg\" alt=\"\" width=\"840\" height=\"507\" class=\"size-full wp-image-3047\" srcset=\"https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/IMGP0874-840-nn.jpg 840w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/IMGP0874-840-nn-300x181.jpg 300w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/IMGP0874-840-nn-768x464.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 840px) 100vw, 840px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-3047\" class=\"wp-caption-text\">K<smacap>UVA 2.<\/smacap><smapic> Pisamatymp\u00f6si\u00e4 <em>H. velutipes<\/em> meren hiekkarannalla l\u00e4hell\u00e4 koivuja, pajuja ja m\u00e4ntyj\u00e4.<\/smapic><\/figcaption><\/figure>\n<p>Pisamatymp\u00f6nen <em>H. velutipes<\/em> on yleisimpi\u00e4 tymp\u00f6slajejamme. Lakki on vaalea, usein aika yksiv\u00e4rinen, vanhemmiten harmahtavankellert\u00e4v\u00e4 (ks. my\u00f6s artikkelikuva).<\/p>\n<p>Keilokystidit ovat k\u00e4rjest\u00e4\u00e4n jonkin verran leve\u00e4mpi\u00e4.<\/p>\n<p>Pisamatymp\u00f6nen kasvaa lehtipuiden seurassa. Vaalealakkisia tymp\u00f6slajeja on runsaasti, joten mikroskopointi on usein tarpeen, mutta tyypillisen n\u00e4k\u00f6isen pisamatymp\u00f6sen voi maastossa oppia tunnistamaan.<\/p>\n<p><spec><a name=\"incarnatulum\">sammaltymp\u00f6nen<\/a><\/spec>&#160;&#160;<specita>H. incarnatulum<\/specita><\/p>\n<figure id=\"attachment_3048\" aria-describedby=\"caption-attachment-3048\" style=\"width: 840px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" src=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/IMGP0371-840-nn.jpg\" alt=\"\" width=\"840\" height=\"556\" class=\"size-full wp-image-3048\" srcset=\"https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/IMGP0371-840-nn.jpg 840w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/IMGP0371-840-nn-300x199.jpg 300w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/IMGP0371-840-nn-768x508.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 840px) 100vw, 840px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-3048\" class=\"wp-caption-text\">K<smacap>UVA 3.<\/smacap><smapic> Sammaltymp\u00f6si\u00e4 <em>H. incarnatulum<\/em>, harjun laen hiekkapohjaisessa m\u00e4nnik\u00f6ss\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Sammaltymp\u00f6sen <em>H. incarnatulum<\/em><\/a> lakki on ruskea, joskus yksiv\u00e4rinen, joskus lakin keskusta on selv\u00e4sti reunoja tummempi. Keilokystidien muoto erottaa sammaltymp\u00f6sen muista t\u00e4m\u00e4n ryhm\u00e4n lajeista: kystidit ovat kapeak\u00e4rkisi\u00e4 ja n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t vain aavistuksen nuijamaisilta.<\/p>\n<p>Monografian mukaan sammaltymp\u00f6nen kasvaa l\u00e4hes aina rahkasammalella, mutta t\u00e4m\u00e4 luonnehdinta ei osu kohdalleen. Tyypillinen kasvupaikka on karunpuoleinen kangasmets\u00e4. Laji kasvaa hiekkapohjaisiss\u00e4 m\u00e4nnik\u00f6iss\u00e4, mutta my\u00f6s v\u00e4h\u00e4n rehev\u00e4mmiss\u00e4 mustikkatyypin kuusikoissa, my\u00f6s moreenimailla. Mets\u00e4nkohdat eiv\u00e4t useinkaan ole kosteita painanteita.<\/p>\n<p><spec><a name=\"leucosarx\">pattitymp\u00f6nen<\/a><\/spec>&#160;&#160;<specita>H. leucosarx<\/specita><\/p>\n<p>Pattitymp\u00f6sen <em>H. leucosarx<\/em> olemassolo on paljastunut vasta aika \u00e4skett\u00e4in ja laji tunnetaan toistaiseksi hyvin huonosti. Sieni lienee kuitenkin yleinen. <\/p>\n<p>Pattitymp\u00f6st\u00e4 kuvataan sammaltymp\u00f6sen v\u00e4riseksi, mutta mikroskopialtaan aivan pisamatymp\u00f6st\u00e4 muistuttavaksi. Toistaiseksi ei ole selv\u00e4\u00e4, kuinka laji maastossa erottuu sammaltymp\u00f6sest\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ajatus on, ett\u00e4 pattitymp\u00f6nen kasvaa m\u00e4rill\u00e4 tai ainakin kosteapohjaisilla, jossain m\u00e4\u00e4rin ravinteisilla mailla koivu tai pajujen seurassa.<\/p>\n<p>Mikroskoopin avulla pattitymp\u00f6sen erottaa sammaltymp\u00f6sest\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 keilokystidit ovat leve\u00e4mpi\u00e4.<\/p>\n<p><a name=\"subconcolor\"><specita>H. subconcolor<\/specita><\/a><\/p>\n<p><em>Hebeloma subconcolor<\/em> on nelj\u00e4s Suomesta tunnistettu laji. Se on muita sektion lajeja selv\u00e4sti pienikokoisempi. Monografiassa laji esitell\u00e4\u00e4n arktis-alpiinisena, mutta se kuitenkin ilmoitetaan Ilomantsin Mekrij\u00e4rvelt\u00e4, joten luonnehdinta ei pid\u00e4 paikkaansa. Tapaus osoittaa, ett\u00e4 muitakin &#8221;tunturilajeja&#8221; voi tulla vastaan aika etel\u00e4st\u00e4, tulvarantojen ja jokivarsien pajukoista.<\/p>\n<p>N\u00e4yte on ulkomailla, eik\u00e4 lajista ole viel\u00e4 mit\u00e4\u00e4n otetta.<\/p>\n<p>Sektioon kuuluu lis\u00e4ksi nelj\u00e4 etel\u00e4isemp\u00e4\u00e4 lajia, joita ei tunneta Suomesta. Lajeista <a name=\"erebium\"><em>H. erebium<\/em><\/a> ja <a name=\"celatum\"><em>H. celatum<\/em><\/a> on ilmoitettu l\u00e4hialueilta, <em>H. erebium<\/em> Virosta  ja <em>H. celatum<\/em> Norjasta ja Tanskasta. Kyse on ilmeisesti ainakin tammen kanssa kasvavista lajeista, joiden levinneisyysalue saattaa ulottua Suomen etel\u00e4osiin.<\/p>\n<nav class=\"navigation post-navigation\" role=\"navigation\">\n<h2 class=\"screen-reader-text\">Hebeloman selaus<\/h2>\n<div class=\"nav-links\">\n<div class=\"nav-previous\"><a href=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/hebeloma-sektio-hebeloma\/\" rel=\"prev\"><span class=\"nav-link-text\">Edellinen<\/span><\/p>\n<h3 class=\"entry-title\">Tymp\u00f6set &#8211; sektio Hebeloma<\/h3>\n<p><\/a><\/div>\n<div class=\"nav-next\"><a href=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/hebeloma-sektio-sacchariolentia\/\" rel=\"next\"><span class=\"nav-link-text\">Seuraava<\/span><\/p>\n<h3 class=\"entry-title\">Tymp\u00f6set &#8211; sektio Sacchariolentia<\/h3>\n<p><\/a><\/div>\n<\/div>\n<\/nav>\n<div class=\"foo\">\n<p>Mika Toivonen 17.4.2020. Last update: 6.6.2020<\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>velutipes &#8212; incarnatulum &#8212; leucosarx subconcolor (erebium &#8212; celatum) Lajeja on tunnistettu Suomesta 4, Euroopasta 8. Ryhm\u00e4\u00e4n kuuluu kolme Suomen <span class=\"more-text\">&hellip;<\/span><\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":3039,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1629"}],"collection":[{"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1629"}],"version-history":[{"count":66,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1629\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1686,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1629\/revisions\/1686"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3039"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1629"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}