{"id":1624,"date":"2020-04-17T16:25:45","date_gmt":"2020-04-17T18:25:45","guid":{"rendered":"http:\/\/sieniatlas.fi\/?page_id=1624"},"modified":"2021-03-16T09:28:59","modified_gmt":"2021-03-16T11:28:59","slug":"hebeloma-sektio-hebeloma","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/hebeloma-sektio-hebeloma\/","title":{"rendered":"Hebeloma &#8211; sektio Hebeloma"},"content":{"rendered":"<p><a href=\"#mesophaeum\"><em>mesophaeum<\/em><\/a> &#8212; <a href=\"#subtortum\"><em>subtortum<\/em><\/a><br \/>\n<a href=\"#sordescens\"><em>sordescens<\/em><\/a><br \/>\n<a href=\"#dunense\"><em>dunense<\/em><\/a> &#8212; <a href=\"#marginatulum\"><em>marginatulum<\/em><\/a><br \/>\n<a href=\"#hygrophilum\"><em>hygrophilum<\/em><\/a> &#8212; <a href=\"#nigellum\"><em>nigellum<\/em><\/a> &#8212; <a href=\"#monticola\"><em>monticola<\/em><\/a> &#8212; <a href=\"#clavulipes\"><em>clavulipes<\/em><\/a> &#8212; <a href=\"#oreophilum\"><em>oreophilum<\/em><\/a><\/p>\n<p>Lajeja on tunnistettu Suomesta 10, Euroopasta 16. Iti\u00f6em\u00e4t ovat keskikokoisia&#8211; hyvinkin pieni\u00e4.<\/p>\n<p>Tummalakitymp\u00f6nen, joka on Suomen yleisin tymp\u00f6slaji, kuuluu sektioon <em>Hebeloma<\/em>. Useimmat rantojen, jokivarsien, l\u00e4hteikk\u00f6jen ja tunturien pienikokoiset tymp\u00f6slajit kuuluvat t\u00e4h\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n. Suomen tunturilajistoa ei ole tutkittu, joten on mahdollista, ett\u00e4 muitakin lajeja Suomesta l\u00f6ytyy.<\/p>\n<p><spec>Tuntomerkkej\u00e4<\/spec><\/p>\n<div class=\"ulheight\">\n<ul>\n<li>Nuoria helttoja peitt\u00e4\u00e4 seitti (<em>cortina<\/em>), joka erottuu usein lakin reunoilla ja jalassa. Valtaosalla tymp\u00f6si\u00e4 seitti\u00e4 ei ole, mutta sektion <em>Scabrispora<\/em> joillakin lajeilla suojusj\u00e4tteit\u00e4 erottuu, etenkin jalassa.<\/li>\n<li>Helttojen m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 on vaihtelua lajien v\u00e4lill\u00e4, joten tuntomerkki on t\u00e4ss\u00e4 ryhm\u00e4ss\u00e4 t\u00e4rke\u00e4.<\/li>\n<li>Iti\u00f6t ovat hienonystyisi\u00e4&#8211; hyvin hienonystyisi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on hyv\u00e4 tuntomerkki. Osalla lajeista, kuten tummalakitymp\u00f6sell\u00e4, ne ovat samalla indekstrinoideja, jolloin yhdistelm\u00e4 on t\u00e4lle sektiolle luonteenomainen.<\/li>\n<li>Keilokystidit ovat tyypillisesti muuten tasapaksuja, mutta usein tyvi on leve\u00e4mpi (<em>cylindrical&#8211;lageniform<\/em>, Kuva 1). Ne ovat tyypillisesti melko suoria, eiv\u00e4t kovin mutkalaitaisia.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Iti\u00f6tuntomerkkien perusteella lajit ryhmittyv\u00e4t kahtia (Kuva 1):<\/p>\n<ul>\n<li>Iti\u00f6t l\u00e4hes indekstrinoideja, ellipsoideja: <em>H. mesophaeum, H. subtortum, H. dunense, H. marginatulum<\/em>.\n<li>Iti\u00f6t selv\u00e4sti dekstrinoideja, amygdaliformeja: <em>H. sordescens, H. hygrophilum, H. nigellum, H. monticola, H. clavulipes, H. oreophilum<\/em>.\n<\/ul>\n<figure id=\"attachment_3013\" aria-describedby=\"caption-attachment-3013\" style=\"width: 840px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" src=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/mesopheum-sordescens-kyst-v2.jpg\" alt=\"\" class=\"size-full wp-image-3013\" width=\"840\" height=\"491\" srcset=\"https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/mesopheum-sordescens-kyst-v2.jpg 840w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/mesopheum-sordescens-kyst-v2-300x175.jpg 300w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/mesopheum-sordescens-kyst-v2-768x449.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 840px) 100vw, 840px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-3013\" class=\"wp-caption-text\">K<smacap>UVA 1.<\/smacap><smapic> Heltan ter\u00e4n keilokystidit ja iti\u00f6it\u00e4, sektio <em>Hebeloma<\/em>, Melzerin reagenssi. Vasemmalla tummalakitymp\u00f6nen <em>H. mesopheum<\/em>: kystidit ovat melko tasapaksuja (cylindrical), iti\u00f6t ovat ellipsoideja, hyvin hienonystyisi\u00e4, l\u00e4hes indekstrinoideja. Oikealla r\u00e4hj\u00e4tymp\u00f6nen <em>H. sordescens<\/em>: iti\u00f6t ovat hyvin hienonystyisi\u00e4, mantelinmuotoisia ja selv\u00e4sti dekstrinoideja. Kystidien tyvi on viel\u00e4 selvemmin leve\u00e4, joten kystidien muoto on selv\u00e4sti lageniform. <\/smapic><\/figcaption><\/figure>\n<p><spec><a name=\"mesophaeum\">tummalakitymp\u00f6nen<\/a><\/spec>&nbsp;&nbsp;<specita>H. mesophaeum<\/specita><\/p>\n<figure id=\"attachment_3017\" aria-describedby=\"caption-attachment-3017\" style=\"width: 840px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" src=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/IMGP0748-840-nn.jpg\" alt=\"\" class=\"size-full wp-image-3017\" width=\"840\" height=\"508\" srcset=\"https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/IMGP0748-840-nn.jpg 840w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/IMGP0748-840-nn-300x181.jpg 300w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/IMGP0748-840-nn-768x464.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 840px) 100vw, 840px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-3017\" class=\"wp-caption-text\">K<smacap>UVA 2.<\/smacap><smapic> Tummalakitymp\u00f6nen <em>H. mesopheum<\/em>, dyynialueen hiekkapohjaisessa m\u00e4nnik\u00f6ss\u00e4.<\/smapic><\/figcaption><\/figure>\n<p>Tummalakitymp\u00f6nen (artikkelikuvassa) on ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 Suomen yleisin tymp\u00f6slaji. Kuivan, karunpuoleisen maan tymp\u00f6nen, jolla seitti\u00e4 erottuu, on l\u00e4hes poikkeuksetta tummalakitymp\u00f6nen. Laji kuitenkin kasvaa h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n monenlaisessa maastossa, niin hietikoilla kuin multamailla, tyypillisimmin m\u00e4nnyn seurassa.<\/p>\n<p>Tummalakitymp\u00f6sen iti\u00f6t ovat ellipsoideja, vaaleita ja n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t l\u00e4hes sileilt\u00e4. Lis\u00e4ksi iti\u00f6t ovat suhteellisen pieni\u00e4, joten lajin tunnistaminen mikroskoopissa onnistuu helposti. Ainoastaan <em>H. subtortum<\/em> pit\u00e4\u00e4 ottaa huomioon.<\/p>\n<p><a name=\"subtortum\"><specita>H. subtortum<\/specita><\/a><\/p>\n<p><em>H. subtortum<\/em> muistuttaa tummalakitymp\u00f6st\u00e4, mutta lienee keskim\u00e4\u00e4rin vaaleampi ja aavistuksen isompikokoinen. Laji on sen verran harvinainen, ettei kunnon k\u00e4sityst\u00e4 sienen ulkon\u00e4\u00f6st\u00e4 ole. <\/p>\n<p>Suomesta on tiedossa havainnot Tammelan Mustialasta ja Virtasalmen Loukolammilta. Molemmat kasvupaikat ovat rehevi\u00e4 lehtoja.<\/p>\n<p><em>H. subtortumin<\/em> iti\u00f6t muistuttavat paljon tummalakitymp\u00f6sen iti\u00f6it\u00e4, mutta ne ovat top\u00e4k\u00e4mpi\u00e4 ja enemm\u00e4 ovoideja (kananmunan muotoisia).<\/p>\n<p><spec><a name=\"sordescens\">r\u00e4hj\u00e4tymp\u00f6nen<\/a><\/spec>&nbsp;&nbsp;<specita>H. sordescens<\/specita><\/p>\n<figure id=\"attachment_3033\" aria-describedby=\"caption-attachment-3033\" style=\"width: 840px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" src=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/IMGP0840-840-nn.jpg\" alt=\"\" class=\"size-full wp-image-3033\" width=\"840\" height=\"556\" srcset=\"https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/IMGP0840-840-nn.jpg 840w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/IMGP0840-840-nn-300x199.jpg 300w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/IMGP0840-840-nn-768x508.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 840px) 100vw, 840px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-3033\" class=\"wp-caption-text\">K<smacap>UVA 3.<\/smacap><smapic> R\u00e4hj\u00e4tymp\u00f6nen <em>Hebeloma sordescens<\/em>, museotilan pihapiiri, rehev\u00e4hk\u00f6 maapohja. <\/smapic><\/figcaption><\/figure>\n<p>R\u00e4hj\u00e4tymp\u00f6nen <em>H. sordescens<\/em> lienee melko yleinen, mutta tietoa lajista on niukasti. Lajin tunnistaminen maastossa on toistaiseksi hankalaa. Hyv\u00e4ksi tuntomerkiksi mainitaan, ett\u00e4 iti\u00f6em\u00e4t, etenkin lakit, tummuvat kuivattaessa selv\u00e4sti ja t\u00e4m\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pit\u00e4v\u00e4n paikkansa.<\/p>\n<p>R\u00e4hj\u00e4tymp\u00f6nen on lehtojen ja multapohjaisten ruderaattien laji.<\/p>\n<p>Iti\u00f6n\u00e4kym\u00e4 on aivan toinen kuin tummalakitymp\u00f6sell\u00e4: r\u00e4hj\u00e4tymp\u00f6sen iti\u00f6t ovat amygdaliformeja ja voimakkaan desktrinoideja (Kuva 1). Iti\u00f6n\u00e4kym\u00e4lt\u00e4\u00e4n r\u00e4hj\u00e4tymp\u00f6st\u00e4 muistuttavat <em>H. hygrophilum<\/em>, <em>H. clavulipes<\/em>, <em>H. oreophilum<\/em> ja <em>H. monticola<\/em>.<\/p>\n<p><spec><a name=\"dunense\">dyynitymp\u00f6nen<\/a><\/spec>&nbsp;&nbsp;<specita>H. dunense<\/specita><\/p>\n<p>Dyynitymp\u00f6nen <em>H. dunense<\/em> muistuttaa tummalakitymp\u00f6st\u00e4, koska lakissa on suojusj\u00e4tteit\u00e4 runsaasti. Lakki lienee useimmiten l\u00e4mpim\u00e4n ruskea, mik\u00e4 ilmenee my\u00f6s kuivan\u00e4ytteist\u00e4. Sieni voi olla aika hento ja korkeahkojalkainen, mutta toisaalta matalakasvuinen ja roteva.<\/p>\n<p>Dyynitymp\u00f6nen kasvaa etenkin hiekkapohjaisilla rannoilla ja jokivarsilla, usein melko ravinteisilla paikoilla. Tietoja on niukasti ja kokonaiskuva lajin levinneisyydest\u00e4 on ep\u00e4selv\u00e4.<\/p>\n<p>Toistaiseksi ei ole k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, kuinka dyynitymp\u00f6sen ulkon\u00e4k\u00f6 eroaa <em>H. marginatulumista<\/em>. Mikroskoopinkin alla n\u00e4m\u00e4 lajit muistuttavat toisiaan. Kummankin lajin iti\u00f6t muistuttavat muodoltaan ja v\u00e4rilt\u00e4\u00e4n tummalakitymp\u00f6sen iti\u00f6it\u00e4, mutta ovat suurempia.<\/p>\n<p><a name=\"marginatulum\"><specita>H. marginatulum<\/specita><\/a><\/p>\n<p><em>H. marginatulum<\/em> on samann\u00e4k\u00f6inen kuin dyynitymp\u00f6nen ja tummalakitymp\u00f6nen. Tieto lajin kasvupaikoista ja levinneisyydest\u00e4 Suomessa on hyvin niukka. Toistaiseksi Suomesta on yksi varmistettu tieto: Valtimolta jokivarren pajukosta soistuneelta maalta. Monografiassa lajia luonnehditaan arktis-alpiiniseksi, mutta t\u00e4m\u00e4 ei siis voi pit\u00e4\u00e4 paikkaansa. Kasvupaikan perusteella voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ettei laji ole meill\u00e4 harvinainen.<\/p>\n<p>Mikrokoopin alla laji on muistuttaa dyynitymp\u00f6st\u00e4.<\/p>\n<p><a name=\"hygrophilum\"><specita>H. hygrophilum<\/specita><\/a><\/p>\n<figure id=\"attachment_3032\" aria-describedby=\"caption-attachment-3032\" style=\"width: 840px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" src=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/jv5827F-840-nn.jpg\" alt=\"\" class=\"size-full wp-image-3032\" width=\"840\" height=\"551\" srcset=\"https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/jv5827F-840-nn.jpg 840w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/jv5827F-840-nn-300x197.jpg 300w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/jv5827F-840-nn-768x504.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 840px) 100vw, 840px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-3032\" class=\"wp-caption-text\">K<smacap>UVA 5.<\/smacap><smapic> <em>Hebeloma hygrophilum<\/em>, vaaran rinteell\u00e4 puron varrella, kosteapohjainen kohta.<\/figcaption><\/figure>\n<p><em>H. hygrophilum<\/em> on m\u00e4rkien kasvupaikkojen pieni tymp\u00f6slaji. Eniten se muistuttaa yht\u00e4lailla pienikokoista <em>H. nigellumia<\/em>. <em>H. clavulipes<\/em>, <em>H. orephilum<\/em> ja <em>H. monticola<\/em> ovat keskim\u00e4\u00e4rin hieman isompia ja rotevampia. Helttojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n hyv\u00e4n\u00e4 lajeja erottavana tuntomerkkin\u00e4. <em>H. hygrophilum<\/em> ja <em>H. nigellum<\/em> ovat harvahelttaisia, muuta em. lajit tihe\u00e4mpihelttaisia.<\/p>\n<p>M\u00e4rill\u00e4 paikoilla kasvavat my\u00f6s <em>H. clavulipes<\/em>, <em>H. orephilum<\/em> ja mahdollisesti <em>H. monticola<\/em>. Kasvupaikoissakin eroja saattaa olla, mutta toistaiseksi aineisto on niin niukka, ettei p\u00e4\u00e4telmi\u00e4 voi tehd\u00e4.<\/p>\n<p>Mikroskoopin alla <em>H. hygrophilumin<\/em> erottaminen onnistuu melko hyvin. Iti\u00f6t ovat kapean sukkulamaisia ja samalla voimakkaan dekstrinoideja.<\/p>\n<p><em>H. hygrophilumin<\/em> olemassaolo Suomessa on uutta tietoa, mutta se vaikuttaa n\u00e4ytteiden perusteella se ei ole kovin harvinainen.<\/p>\n<p><a name=\"monticola\"><specita>H. monticola<\/specita><\/a><\/p>\n<p><em>H. monticola<\/em> on ylip\u00e4\u00e4t\u00e4ns\u00e4 hyvin huonosti tunnettu laji. Nimi on ollut meill\u00e4 ja muualla melko ahkerassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, mutta m\u00e4\u00e4rityksi\u00e4 on tarkistamatta eik\u00e4 niihin ole luottamista. Monografiassa havaintoja koko Euroopasta ilmoitetaan ainoastaan nelj\u00e4, joista yksi Suomesta, Ilomantsista. N\u00e4yte on ulkomailla, joten vertailumateriaalia ei ole k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n<p>Monografiassa lajin kasvupaikkoja ei osata kuvailla, eik\u00e4 suomalaisen n\u00e4ytteen habitaatti ole tiedossa. L\u00f6yt\u00f6paikkojen maantieteellisen sijainnin perusteella <em>H. monticola<\/em> vaikuttaa boreaaliselta lajilta, joten voi olla, ettei se ole meill\u00e4 kovinkaan harvinainen.<\/p>\n<p>Lajia ei olla viel\u00e4 osattu poimia n\u00e4ytteist\u00e4 erilleen. Monografian mukaan se on l\u00e4hilajeista tihe\u00e4helttaisin.<\/p>\n<p><spec><a name=\"nigellum\">silttitymp\u00f6nen<\/a><\/spec>&nbsp;&nbsp;<specita>H. nigellum<\/specita><\/p>\n<p>Silttitymp\u00f6nen <em>H. nigellum<\/em> on hyvin pienikokoinen laji. Se on harvahelttainen kuten <em>H. hygrophilum<\/em>.<\/p>\n<p>Mikroskoopin alla silttitymp\u00f6nen erottuu melko helposti. Iti\u00f6t ovat selv\u00e4sti dekstrinoideja (kuten etenkin <em>H. hygrophilumilla)<\/em>, mutta samalla leveit\u00e4 ja pulleita.<\/p>\n<p><spec><a name=\"clavulipes\">tihkutymp\u00f6nen<\/a><\/spec>&nbsp;&nbsp;<specita>H. clavulipes<\/specita><\/p>\n<p>Tihkutymp\u00f6nen vaikuttaa keskim\u00e4\u00e4rin hieman isompikokoiselta kuin l\u00e4hilajit. Monografian mukaan se on tihe\u00e4helttaisempi kuin <em>H. nigellum<\/em> ja <em>H. hygrohpilum<\/em>, mutta harvempihelttainen kuin <em>H. monticola<\/em>. Eniten samankaltainen lienee <em>H. oreophilum<\/em>. On mahdollista, ett\u00e4 tuoksu auttaa tunnistamisessa: tuoksussa on hieman makeampaa komponenttia mukana, se ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n retikkainen.<\/p>\n<p>Tihkutymp\u00f6sen iti\u00f6t ovat hieman limoniformeja, mik\u00e4 on ilmeisesti hyv\u00e4 tuntomerkki.<\/p>\n<p>Tihkutymp\u00f6sen <em>H. clavulipes<\/em> olemassaolo Suomessa on uutta tietoa, joten kuva lajin levinneisyydest\u00e4, yleisyydest\u00e4 ja kasvupaikoista on viel\u00e4 ep\u00e4selv\u00e4. Lajiin sopivia n\u00e4ytteit\u00e4 on muutamia.<\/p>\n<p><a name=\"oreophilum\"><specita>H. oreophilum<\/specita><\/a><\/p>\n<p>My\u00f6s <em>H. oreophilumin<\/em> olemassaolo Suomessa on uutta tietoa. Laji j\u00e4\u00e4 viel\u00e4 ep\u00e4selv\u00e4ksi. Monografisssa on kaksi tietoa Suomesta: toinen Kevolta, toinen mets\u00e4-Lapin puolelta Sodankyl\u00e4st\u00e4. Lajia luonnehditaan arktis-alpiiniseksi, mutta t\u00e4m\u00e4 ei siis voi pit\u00e4\u00e4 aivan paikkaansa.<\/p>\n<p><em>H. oreophilum<\/em> muistuttaa monografian mukaan eniten tihkutymp\u00f6st\u00e4, mutta iti\u00f6t ovat hieman suurempia eik\u00e4 sitruunanmuotoisuutta juuri ole.<\/p>\n<figure id=\"attachment_1937\" aria-describedby=\"caption-attachment-1937\" style=\"width: 840px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" src=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/hygr-clav-nige.jpg\" alt=\"\" class=\"size-full wp-image-1937\" width=\"840\" height=\"280\" srcset=\"https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/hygr-clav-nige.jpg 840w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/hygr-clav-nige-300x100.jpg 300w, https:\/\/sieniatlas.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/hygr-clav-nige-768x256.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 840px) 100vw, 840px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-1937\" class=\"wp-caption-text\">K<smacap>UVA 5. <\/smacap><smapic>Iti\u00f6t\u00e4:  <em>Hebeloma hygrophilum<\/em>,  <em>H.  clavulipes<\/em>,  <em>H. nigellum<\/em>,  Melzerin reagenssi. Koska on tarkennettu poikkileikkaustasoon, iti\u00f6iden nystyisyys ei erotu, toisaalta muoto- ja v\u00e4rierot ilmenev\u00e4t selv\u00e4sti. <em>H. hygrophilumin<\/em> iti\u00f6t ovat kapean amygdaliformeja ja aika voimakkaasti dekstrinoideja. Tihkutymp\u00f6sen <em>H.clavulipes<\/em> iti\u00f6t ovat suhteellisesti hieman pulleampia ja ehk\u00e4 heikommin dekstrinoideja. Silttitymp\u00f6sell\u00e4 <em>H. nigellum<\/em> on n\u00e4ist\u00e4 lajeista leveimm\u00e4t iti\u00f6t.<\/smapic><\/figcaption><\/figure>\n<nav class=\"navigation post-navigation\" role=\"navigation\">\n<h2 class=\"screen-reader-text\">Hebeloman selaus<\/h2>\n<div class=\"nav-links\">\n<div class=\"nav-previous\"><a href=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/hebeloma-suomi\/\" rel=\"prev\"><span class=\"nav-link-text\">Edellinen<\/span><\/p>\n<h3 class=\"entry-title\">Suomen tymp\u00f6slajisto<\/h3>\n<p><\/a><a href=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/hebeloma-suomi\/\" rel=\"prev\"><\/a><a href=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/hebeloma-suomi\/\" rel=\"prev\"><\/a><\/p>\n<\/div>\n<div class=\"nav-next\"><a href=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/hebeloma-sektio-velutipes\/\" rel=\"next\"><span class=\"nav-link-text\">Seuraava<\/span><\/p>\n<h3 class=\"entry-title\">Tymp\u00f6set &#8211; sektio Velutipes<\/h3>\n<p><\/a><a href=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/hebeloma-sektio-velutipes\/\" rel=\"next\"><\/a><a href=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/hebeloma-sektio-velutipes\/\" rel=\"next\"><\/a><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/nav>\n<div class=\"foo\">\n<p>Mika Toivonen 17.4.2020. Last update: 26.6.2020<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>mesophaeum &#8212; subtortum sordescens dunense &#8212; marginatulum hygrophilum &#8212; nigellum &#8212; monticola &#8212; clavulipes &#8212; oreophilum Lajeja on tunnistettu Suomesta <span class=\"more-text\">&hellip;<\/span><\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":3011,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1624"}],"collection":[{"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1624"}],"version-history":[{"count":267,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1624\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3607,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1624\/revisions\/3607"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3011"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1624"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}