{"id":1608,"date":"2020-04-17T16:37:31","date_gmt":"2020-04-17T18:37:31","guid":{"rendered":"http:\/\/sieniatlas.fi\/?page_id=1608"},"modified":"2020-08-19T19:00:01","modified_gmt":"2020-08-19T21:00:01","slug":"hebeloma-mikroskopia","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/hebeloma-mikroskopia\/","title":{"rendered":"Tymp\u00f6sten mikroskooppinen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen"},"content":{"rendered":"<p><a href=\"#mikro-tuntomerkit\">T\u00e4rkeit\u00e4 tuntomerkkej\u00e4<\/a><br \/>\n<a href=\"#dekstrinoidisuus\">Dekstrinoidisuuden arvioiminen<\/a><\/p>\n<p>On tymp\u00f6slajeja, joiden tunnistaminen onnistuu hyv\u00e4kuntoisista tuoreista sienist\u00e4 tai hyvist\u00e4 valokuvista, etenkin kun kokemusta kertyy. Mutta monessa kohdin my\u00f6s mikroskopointi on tarpeen. Lis\u00e4ksi tueksi tarvitaan <a href=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/hebeloma-kirjallisuus\/\">kirjallisuutta<\/a>.<\/p>\n<p>Ihan yleist\u00e4 on, ettei m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen mikroskoopinkaan avulla tahdo onnistua. Ei kuitenkaan kannata luovuttaa. Kun oma osaaminen ja toisaalta k\u00e4sitys Suomen lajistosta paranevat, m\u00e4\u00e4ritysty\u00f6 muuttuu helpommaksi. Hyvin hy\u00f6dyllist\u00e4 on, jos k\u00e4sill\u00e4 on n\u00e4ytteit\u00e4 enemm\u00e4n, my\u00f6s oikein m\u00e4\u00e4ritettyj\u00e4 vertailun\u00e4ytteit\u00e4. M\u00e4\u00e4ritysty\u00f6n tukena hyv\u00e4t maastovalokuvat hyv\u00e4kuntoisista sienist\u00e4 ovat l\u00e4hes v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4. <\/p>\n<p>Vertaaminen muihin n\u00e4ytteisiin pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 saman peitinlasin alla, niin pieni\u00e4 erot lajien v\u00e4lill\u00e4 ovat. T\u00e4ss\u00e4 esitellyt mikroskooppikuvat ohjaavat oikeaan suuntaan. Lajien mikroskooppiseen m\u00e4\u00e4ritykseen tarvitaan aina iti\u00f6iden tarkastelua isoilla suurennoksilla \u00f6ljyimmersio-objektiiveja k\u00e4ytt\u00e4en.<\/p>\n<p><spec><a name=\"mikro-tuntomerkit\">T\u00e4rkeit\u00e4 tuntomerkkej\u00e4<\/a><\/spec><\/p>\n<ul>\n<li>\nTymp\u00f6set ovat nystyiti\u00f6isi\u00e4 sieni\u00e4, joiden iti\u00f6t ovat enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n dekstrinoideja. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 preparaatti pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 <em>Melzerin reagenssiin<\/em>. Lis\u00e4ksi tymp\u00f6sill\u00e4 on keilokystidej\u00e4. Jos keilokystidej\u00e4 haluaa saada hyvin esiin, muutakin reagenssia voi toki lis\u00e4ksi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4.\n<\/li>\n<li>\nHuomiota pit\u00e4\u00e4 erityisesti kiinnitt\u00e4\u00e4 iti\u00f6iden muotoon, kokoon, v\u00e4riin (dekstrinoidisuuteen) ja nystyisyyteen. Osalla lajeista iti\u00f6n sein\u00e4n ulkokerros (perispori) on hieman irrallinen, mik\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 noteerata.\n<\/li>\n<li>Muutamilla lajeilla iti\u00f6t ovat ellipsoideja tai munanmuotoisia (<em>ovoid<\/em>). Yleisimmin ne ovat mantelinmuotoisia (<em>amygdaliform<\/em>) tai sitruunanmuotoisia (<em>citriform<\/em>). Joillakin lajeilla iti\u00f6t ovat suhteellisen kapeita, useimmiten sukkulamaisia (<em>fusiform<\/em>), yksitt\u00e4istapauksessa suunnikasmaisen tasapaksuja (<em>cylindrical<\/em>).\n<\/li>\n<li>Nystyisyydess\u00e4 on vaihtelua etenkin lajiryhmien (sektioiden) v\u00e4lill\u00e4. Monesti vaihtelu on hienopiirteisemp\u00e4\u00e4 kuin esimerkiksi seitikeill\u00e4 ja l\u00e4hilajien erottamisessa nystyisyydest\u00e4 ei ole juuri kirjallisuudessa tehty asiaa.\n<\/li>\n<li> Keilokystidien koko ja muoto vaihtelevat tymp\u00f6slajien ja -ryhmien v\u00e4lill\u00e4. On t\u00e4rke\u00e4 erottaa, ovatko kystidit tasapaksuja (<em>cylindrical<\/em>), muuten tasapaksuja paitsi tyvelt\u00e4 leve\u00e4mpi\u00e4 (<em>lageniform, ventricose<\/em>), hieman k\u00e4rkeen levenevi\u00e4 (<em>gently clavate<\/em>), selv\u00e4sti nuijamaisia (<em>clavate<\/em>), k\u00e4rjest\u00e4\u00e4n selv\u00e4sti pullistuneita (<em>capitate<\/em>) tai keskikohdastaan kapeimpia eli hieman liioitellen: tiimalasin muotoisia (<em>clavate-lageniform<\/em>).\n<\/li>\n<li> Keilokystidien sein\u00e4n paksuus voi vaihdella, se voi olla k\u00e4rjest\u00e4 tai vy\u00f6t\u00e4r\u00f6st\u00e4 hieman paksusein\u00e4isempi. T\u00e4t\u00e4 ei ole helppo erottaa.\n<\/li>\n<li>Preparaatin huolellinen ohentaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jotta keilokystidien pituudesta ja tyven muodosta saa oikean k\u00e4sityksen.\n<\/li>\n<\/ul>\n<p><spec><a name=\"dekstrinoidisuus\">Dekstrinoidisuuden arvioiminen<\/a><\/spec><\/p>\n<p>Iti\u00f6iden dekstrinoidi reaktio tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 iti\u00f6t muuttuvat Melzerin reagenssissa v\u00e4rikk\u00e4\u00e4mmiksi: aavistuksen ruskehtaviksi &#8211;kellanruskeiksi&#8211;oransseiksi&#8211; tumman ruskeanpunaisiksi. Reaktion voimakkuus on lajityypillinen ja t\u00e4rke\u00e4 tuntomerkki. V\u00e4rimuutos voi tapahtua v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti tai hitaammin. Reaktion nopeudessa kyse voi osittain olla lajityypillisest\u00e4 ilmi\u00f6st\u00e4, mutta tietoa asiasta on v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n<ul>\n<li>\nKun prepaattia tekee, iti\u00f6palat pit\u00e4\u00e4 t\u00f6kki\u00e4 sulkunesteeseen niin, etteiv\u00e4t ne j\u00e4\u00e4 kellumaan pinnalle. On hyv\u00e4 malttaa minuutti, ennenkuin asettaa peitinlasin p\u00e4\u00e4lle.\n<\/li>\n<li>\nV\u00e4rireaktio saattaa ilmet\u00e4 hitaasti, useimmiten kuitenkin 15 minuutin sis\u00e4ll\u00e4. Oleellista on, ett\u00e4 preparaatti on tarpeeksi ohut, jotta reagenssi p\u00e4\u00e4see vaikuttamaan kunnolla my\u00f6s heltan palan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 oleviin iti\u00f6ihin.\n<\/li>\n<li>Erot dekstrinoidisuudessa lajien v\u00e4lill\u00e4 voivat olla pieni\u00e4 ja lajin sis\u00e4ist\u00e4kin vaihtelua on. Mutta asialla on aina merkityst\u00e4, tarkkana pit\u00e4\u00e4 olla!<\/li>\n<\/ul>\n<p>Silmin hahmottaa eroja, joita uusimmassakaan kirjallisuudessa ei ole osattu tarpeeksi korostaa. Tymp\u00f6sten kohdalla t\u00e4m\u00e4 koskee etenkin iti\u00f6iden muotoa, kokoa, nystyisyytt\u00e4 ja v\u00e4ri\u00e4. N\u00e4it\u00e4 eroja kannattaa pyrki\u00e4 hahmottamaan ja tunnistamaan.<\/p>\n<p>Yksitt\u00e4isill\u00e4 ominaisuuksilla, vaikkapa iti\u00f6n leveydell\u00e4, on merkityst\u00e4, mutta m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen mikroskoopin avulla on kokonaisuuksien hahmottamista &#8211; aivan samalla tavalla kuin lajien tunnistaminen maastossa. Preparaattin\u00e4kym\u00e4ss\u00e4 voi esimerkiksi olla monen kokoisia, muotoisia ja v\u00e4risi\u00e4 iti\u00f6it\u00e4. T\u00e4llaisten n\u00e4ytteiden m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen vaatii eniten kokemusta &#8211; kyky\u00e4 juurikin kokonaisuuden hahmottamiseen.<\/p>\n<nav class=\"navigation post-navigation\" role=\"navigation\">\n<h2 class=\"screen-reader-text\">Hebeloman selaus<\/h2>\n<div class=\"nav-links\">\n<div class=\"nav-previous\"><a href=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/hebeloma-sektio-denudata-alasektio-crustuliniformia\/\" rel=\"prev\"><span class=\"nav-link-text\">Edellinen<\/span><\/p>\n<h3 class=\"entry-title\">Tymp\u00f6set &#8211; sektio Denudata &#8211; alasektio Crustuliniformia<\/h3>\n<p><\/a><\/div>\n<div class=\"nav-next\"><a href=\"http:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/hebeloma-kirjallisuus\/\" rel=\"next\"><span class=\"nav-link-text\">Seuraava<\/span><\/p>\n<h3 class=\"entry-title\">Katsaus kirjallisuuteen<\/h3>\n<p><\/a><\/div>\n<\/div>\n<\/nav>\n<div class=\"foo\">\n<p>Mika Toivonen 17.4.2020. Last update: 6.6.2020<\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4rkeit\u00e4 tuntomerkkej\u00e4 Dekstrinoidisuuden arvioiminen On tymp\u00f6slajeja, joiden tunnistaminen onnistuu hyv\u00e4kuntoisista tuoreista sienist\u00e4 tai hyvist\u00e4 valokuvista, etenkin kun kokemusta kertyy. Mutta <span class=\"more-text\">&hellip;<\/span><\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1608"}],"collection":[{"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1608"}],"version-history":[{"count":112,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1608\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3477,"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1608\/revisions\/3477"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sieniatlas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1608"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}